Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kuka muistaa Maija Pajusen kemikalikaupan? –  "Ikävä tulee noita aikoja, ne olivat hienoja vuosia"

– Tuossa oli Murron lyhyttavaraliike. Siellä myytiin nappeja, lankaa ja kaikkea lyhyttavaraa, muistelee Maija Pajunen , 90, ja osoittaa vanhan Säästöpankin talon alakerran kulmahuoneistoa Marttilankadulla. – Ja sitten oli Aarne Kosken ruokakauppa, hän lisää. Bäckmanin talon Pajunen muistaa hyvin: siellä oli yläkerrassa hammaslääkärin vastaanotto. Alakerrassa oli ruumisarkkuliike. – Ja tuossa talossa oli Sastamalan kumi -niminen liike, jatkaa Pajunen ja kysyy, mitä talossa on nykyisin. Hän tarkoittaa Marttilankadun funkkistaloa, johon nyt suunnitellaan taidegalleriaa. Marttilankatu on Maija Pajuselle melkein kuin kotikatu, sillä hän vietti siellä suurimman osan elämästään. Ensimmäinen ja ainoa työpaikka Vuonna 1947 Maija Pajunen meni 18-vuotiaana ensimmäiseen ja ainoaan työpaikkaansa Saima Kaartotien kemikalikauppaan Marttilankadulla. Siellä vierähti kokonainen elämä aina vuoteen 1997 saakka. Saima Kaartotien vuonna 1926 perustama kemikalikauppa sijaitsi Pukstaavia vastapäätä, vanhan Säästöpankin talon ja vanhan Tyrvään Sanomien talon välissä. – Nyt ei ole enää mitään jäljellä. Talo on purettu, toteaa Pajunen ja katselee ympärilleen. Tontilla kasvaa puita ja pensaita. Yhden asian hän huomaa pian. – Miten voi olla mahdollista, että kaupan varasto on yhä tuossa? hän kysyy. Varastorakennuksen toisessa päässä oli ulkohuussi, joka oli liikkeen työntekijöiden ainoa wc. – Sitä tuskin siellä enää on, Pajunen tuumaa. Kaartotien kaupan kanssa samassa talossa toimi Erikssonin valokuvaamo. – Kakluuneilla lämmitettiin, ja paljon piti olla talvella vaatetta päällä, että tarkeni. Rikkihappoa ja salpietaria Kemikalituotteiden ja lelujen lisäksi kaupan valikoima oli varsin kirjava: myynnissä oli juustojuoksutinta, suolahappoa, salpietaria, rikkihappoa, viinihiivaa ja erilaisia apteekin pulvereita. – Suolahappoa käyttivät rakentajat, jotka pesivät laastia seinästä ja juustovettä tarvittiin kutunjuuston valmistuksessa. – Kotiviinin valmistus oli suosittua ja sitä varten myytiin hiivaa muun muassa portviiniin ja sherryyn. Kaupan valikoimaan kuuluivat myös koeputket ja erikoislämpömittarit viininvalmistusta varten. – Happojen kanssa piti olla tarkkana, etteivät ne polttaneet ihoa, eikä suolahappoa saanut yhtään hengittää. Pääkadulla parhaalla paikalla Maija Pajunen oli Tyrväällä ja myöhemmin Vammalassa laajalti tunnettu henkilö. Hän on tehnyt elämäntyönsä kemikali- ja leluliikkeessä Marttilankadulla – ensin myyjänä, sitten myymälänhoitajana ja lopulta kauppiaana. Kun Saima Kaartotie jäi eläkkeelle, Maija Pajunen osti kaupan vuonna 1969. – Asiakaskunta oli laaja: Nykyisen Vammalan lisäksi Kiikka, Keikyä, Lauttakylä, Karkku, Suodenniemi..., Pajunen luettelee. Liike oli lähiseudulla ainoa laatuaan – myynnissä oli laatukosmetiikkaa ja leluvalikoimasta löytyi siihen aikaan harvinaisempia legoja. – Joulun aikaan kaupassa oli jopa viisi apulaista. Kauppa kävi hyvin, Pajunen muistelee. Marttilankatu oli tuohon aikaan pitäjän pääkatu. – Se oli alkuun soratie, ja ihmisiä oli aina liikkeellä. Kauppa oli parhaalla paikalla. Vanhat hyvät ajat Muistoissaan Maija Pajunen palaa vuosikymmenten taakse – vanhoihin hyviin aikoihin. – Ikävä tulee noita aikoja. Ne olivat hienoja vuosia. Pajunen miettii, mahtaako nykyään kukaan olla 50 vuotta samassa työssä. – Tuskin. Yksi asia Maija Pajusta suuresti ihmetyttää. – Paljon on kirpputoreja kaikkialla, missä ovat kaupat? Miksi on näin paljon tyhjiä liiketiloja? Kummallinen kylä, kun näin paljon tyhjää on, hän toteaa. Maija Pajunen toimi kauppiaana aina vuoteen 1997 saakka. Hän oli eläkkeelle jäädessään 68-vuotias. Kemikalikauppa muutti uusiin tiloihin vuonna 1990, kun vanha liiketalo purettiin. Uusi paikka oli vanhan vieressä entisessä Tyrvään Sanomien talossa. Miehensä Tauno Pajusen kuoltua Maija Pajunen jäi asumaan yksin omakotitaloon Varilassa. Runsas vuosi sitten hän hyvästeli Sastamalan ja muutti palveluasuntoon Tampereelle. Maija Pajunen täytti viime viikolla 90 vuotta ja palasi sen kunniaksi Marttilankadun tutuille paikoille muistelemaan menneitä. Syntynyt Tyrväällä 16.10.1928. 90-vuotias. Lapsuudenkoti Nuupalassa. Naimisissa Tauno Pajusen kanssa 60 vuotta. Ollut leskenä 4 vuotta. Pariskunnalla kolme lasta: Pasi, Anneli ja Jarmo. Työskenteli kemikalikaupassa Marttilankadulla koko ikänsä. Vuodesta 1969 lähtien kauppiaana. Asuu Tammenlehväkeskuksen palvelukodissa Tampereella. ”Miten voi olla mahdollista, että kaupan varasto on yhä tuossa?” Maija Pajunen