Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Rehtorin kädenjälki näkyy Karkussa jopa rautatien nykylinjauksessa – Evankelinen opisto on ollut tärkeä tekijä kylällä jo lähes vuosisadan ajan

Montako ihmistä on opiskellut evankelisella opistolla Karkussa lähes sadan vuoden aikana? Lukumäärä on varmasti valtava ja tuskin kukaan pystyy sitä tarkasti laskemaan. –Kun tuolla kuljen ja käy ilmi, että olen opistolla töissä, niin sanotaan, että isä tai mummu tai pappa tai joku setä tai täti on käynyt opiston. Se oli maaseudun nuorille ainoa mahdollisuus, jos ei pystynyt lähettämään kauemmas kouluun, kertoo opiston nykyinen rehtori Marja Koskenniem i. –Alkuvaiheessa majoituskapasiteetti oli vuosittain sata. Nykyään se on 150. Opisto on säteillyt vaikutustaan Karkun kuntaan ja kylälle myös pitkäaikaisena työnantajana. Aikanaan opistoa käytettiin myös kylän yleisenä juhlatilana. Kyseessä on Suomen vanhin evankelinen kansanopisto. Rehtorin rautatieviiva meni läpi Viikonloppuna evankelisella opistolla vietettiin satavuotisjuhlia. Pääjuhlassa tuli esille esimerkiksi se, että moni pari on löytänyt toisensa opistolta. Opiston entiset rehtorit Erkka Nurmi (1973-75), Sakari Virtanen (1976-1985), Lauri Parvio (1985-2001) ja Pentti Rantanen (2001-2011) muistelivat menneitä. Parvio muisteli, kuinka kielloista huolimatta asuntoloihin kuljetettiin alkoholia. Hänelle jäi mieleen, kuinka myöhemmin eräs opiskelija tuli ihan kädestä pitäen kiittämään. –Ensimmäisen kerran minusta välitettiin, hän sanoi minulle. Sakari Virtanen muisteli, että ainakin yksi jälki hänen opistoajastaan jäi jäljelle. Se oli rautatien uusi linjaus. Ensimmäinen ehdotettu viiva meni nimittäin juuri hänen asuntonsa kohdalta. Virtanen piirsi uuden suoran viivan eri paikkaan ja se linjaus meni läpi. Pentti Rantanen korosti opiston olleen vaihtoehto valtavirralle Jumalan sanan tärkeyden takia. –Jos välillä tässä on ollut notkahduksia, niin nyt on palattu takaisin. Pienen lukion tulevaisuus Karkun evankelisella opistolla toimivat tällä hetkellä lukio, maahanmuuttajalinja, eräopaslinja, raamattukurssit sekä monet leirit. Opistossa on nyt noin 150 opiskelijaa. Näistä lukiolaisia on noin 70, eräopaslinjalaisia 30-40 ja maahanmuuttajia 40 sekä muutama kotoutuja. Rehtori Koskenniemi uskoo luottavaisena opiston tulevaisuuteen. –Tarvitaan pientä lukiota, missä jokainen opiskelija kohdataan henkilökohtaisesti. Uskon, että pienelle oppilaitokselle on myös tilaa, vaikka yleinen suuntaus on kohti suurempia oppilaitoksia. Viime vuonna Karkun evankelinen opisto julkaisi Meidän opisto -juhlakirjan, joka käy läpi opiston satavuotista historiaa. Kirjan mukaan vuosisadan neljä tärkeintä käännekohtaa olivat vuonna 1959 joulukuussa sattunut tulipalo, jossa vanha kaunis päärakennus tuhoutui täysin, toinen oli rautatien siirto 1980-luvulla, kolmas oli opiston siirtyminen kannatusyhdistykseltä Sleylle ja neljäs käännekohta maahanmuuttajien tulo taloon. Orpokotiyhdistys Siunauksela perusti kansanopiston vuonna 1918 ensimmäiseksi evankeliseksi kansanopistoksi Suomeen. Ensimmäinen rehtori oli kirjailija ja lähetyssaarnaaja Pietari Kurvinen. Opisto toimi Nokian Maatialassa Siunaukselan orpokodin tiloissa pari ensimmäistä vuotta. Vuonna 1920 ostettiin huutokaupasta Mäkipään entinen ratsutila Karkusta, jossa opisto on toiminut vuodesta 1920 lähtien. 1920-luvun lopussa opistoa laajennettiin viereisen, kihlakunnantuomari Mikael Paqvalinin vuonna 1905 rakennuttaman Mainiemen huvilan ostolla. Opisto toimi tässä huvilassa, kunnes huvila paloi 1959. Sen entisellä paikalla sijaitsee opiston nykyinen päärakennus, joka on valmistunut 1961. Lähde: Wikipedia