Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö

Vammalassa lapsuus- ja nuoruusvuotensa asunut tunnettu urheilulääkäri Tapio Kallio: "Lapsena syttynyt liikuntakipinä jää yleensä pysyväksi"

Pöydän toisella puolella istuu tunnettu ortopedi ja urheilulääkäri Tapio Kallio . Käytän tilaisuutta hyväkseni ja kysyn: "Minulla on kantapäässä kipeä luupiikki ja olen sen takia joutunut jättämään sählyn peluun." Saamani vastaus yllättää: Ei pelaamista suinkaan tarvitse jättää. Pitää vain huomioida pari seikkaa. –Kunnon joustava tukipohjallinen kenkään ja sellaiset pelikengät, jotka tukevat jalkaa oikealla tavalla estäen haitallisen kiertymisen. –Tasapainolauta. Se on hyvä kuntouttaja luupiikkivaivaan. Tasapainoilua yhdellä jalalla aamuin illoin pari minuuttia, vaikka hampaita pestessä. Kallio sanoo, että luupiikki kuulostaa hurjalta, mutta se on vain kalkkikertymä kantapäässä kantakalvon kiinnityskohdassa. Se on seurausta kantakalvon pitkittyneestä tulehduksesta. –Ei pidä hoitaa pelkästään oiretta, vaan korjata syy, mistä vaiva johtuu, hän korostaa. Kantakalvon tulehdus johtuu Kallion mukaan usein väärästä jalkaterän toiminnosta. –Nilkka tilttaa hieman sisäänpäin ja jalkaterä kiertyy liiaksi kiristäen ja ärsyttäen kantakalvon kiinnitystä. "Sieltä se kaikki lähti" Vammalassa lapsuus- ja nuoruusvuosiaan elänyt Tapio Kallio tunnetaan ortopedinä, urheilulääkärinä ja Suomen antidopingtoimikunnan pitkäaikaisena valvontalautakunnan puheenjohtajana. Hänet tunnetaan myös yleisurheilijana. Kallio voitti 400 metrin aitajuoksun Suomen mestaruuden 1984 ja on saavuttanut samassa lajissa SM-hopeaa ja SM-pronssia. SM-pronssia hänellä on myös pika-aidoista. Kallio oli 7-vuotias, kun perhe muutti Helsingistä Vammalaan. Isä Seppo Kallio valittiin Vammalan ammattikoulun talouspäälliköksi ja äiti Raili Kallio myöhemmin ylihoitajaksi Vammalan aluesairaalaan. Perhe asui isän työsuhdeasunnossa ammattikoululla. Vieressä oli keskusurheilukenttä ja se saattoi hyvinkin olla syy siihen, että Kalliosta tuli kilpaurheilija ja liikuntalääketieteeseen erikoistunut lääkäri. –Sieltä se kaikki lähti, Tapio Kallio muistelee. VsV antoi potkun urheilu- ja työuralle 1970- ja 1980-luvuilla yleisurheilu oli Vammalan seudun Voimassa kovassa nosteessa. –Toiminta oli aktiivista ja vireää. Nuoria lahjakkaita urheilijoita oli useita. Kallio mainitsee muutaman seurakaverin noilta ajoilta: Jarmo Nieminen, Pauli Pitkäkoski ja Tarja Tapiola. Valmentajina olivat muun muassa Albert Nuutila, Veijo Hakala, Seppo Kallio, Pentti Sillanpää ja Seija Virtanen. –Vammalan seudun Voima antoi hienon potkun uralle, Kallio kiittää. Ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat Helsingissä Urheilu on vienyt miestä Vammalan keskuskentältä isoille kisa-areenoille ja mielenkiintoisiin työtehtäviin. Urheilu on ollut punainen lanka läpi elämän, ja on edelleen. Kallio kirjoitti ylioppilaaksi Vammalan lukiosta ja pääsi heti lukion jälkeen opiskelemaan lääketieteelliseen Helsingin yliopistoon. –Silloin päätin, että lopetan urheilun ja keskityn opiskeluun. Näin olin päättänyt. Ei siinä ihan niin käynyt, sillä Kallio tapasi Helsingissä Lauri Tarastin , entisen kilpaurheilijan, ympäristöministeriön kansliapäällikön ja Lahden hiihdon MM-kisojen dopingskandaalin selvitysmiehen. Kallio aloitti Tarastin valmennusryhmässä. Seura vaihtui myöhemmin VsV:sta Helsingin Kisa-Veikkoihin. Tarastin ja Kallion yhteistyö jatkui kilpaurheilu-uran jälkeen monessa yhteydessä. Miehet olivat muun muassa järjestämässä ensimmäisiä yleisurheilun MM-kisoja Helsingissä vuonna 1983 ja selvittämässä Lahden MM-kisojen hiihtoskandaalia 2001. Työtä urheilijoiden kanssa Kun Tapio Kallio 18-vuotiaana nuorukaisena lähti Vammalasta opiskelujen perässä Helsinkiin, hän jäi sille tielleen. Edelleen hän seuraa kotipaikkansa asioita ja käy vanhempiensa luona Vammalassa. Kallio työskentelee ortopedinä Terveystalossa Helsingissä. Asiakkaat ovat pääasiassa urheilijoita tai aktiiviliikkujia. –Ortopedinä työni on leikkaa ja liimaa -tyyppistä, mutta käytän myös runsaasti ei-kajoavia keinoja eli konservatiivista hoitoa. Tavoitteeni on se, että ihminen, jonka liikuntakyky on heikentynyt, pitää saada takaisin liikkumaan. Leikkaus on vasta viimeinen keino. –Liikunta on itse asiassa oleellinen osa monen sairauden hoitoa. Seuroihin palkattuja valmentajia Urheilulääkärillä on varmasti mielipide myös koululiikuntaan sekä siihen, miksi Suomi ei pärjää yleisurheilussa kansainvälisillä kentillä. –Koulujärjestelmä on tehoton liikuttamaan lapsia. Resurssit ovat monessa kunnassa ihan hyvät, mutta ne ovat vajaakäytöllä, Kallio sanoo. Miten niin vajaakäytöllä? –Liikuntatilat ovat koulun jälkeen vähäisellä käytöllä. Koulun jälkeen voisi olla liikuntakerhoja. Vetäjälle maksettaisiin pieni korvaus, ehdottaa Kallio ja sanoo, että monessa maassa liikuntakerhot ovat olennainen osa koulua. Entä mikä mättää Suomen yleisurheilussa? –Pitää saada seuroihin lisää palkattuja valmentajia. Nyt monet valmentajat tekevät työtä vapaaehtoisina. Valmennuksen pitäisi olla ammattimaisempaa, kuten esimerkiksi jääkiekossa ja taitoluistelussa on. Kallio puhuu jopa hätähuudosta. –Jos yleisurheilun tasoa halutaan nostaa, se lähtee seuratoiminnasta ja sen tukemisesta. Nuorisotoiminta on urheilussa äärimmäisen tärkeää. Ei vain menestyksen takia, vaan ihan kansanterveydellisestikin. Lapsena syttynyt liikuntakipinä jää yleensä pysyväksi. Ortopedi ja urheilulääkäri. Entinen kilpaurheilija, lajeina 400 ja 110 metrin aitajuoksu. Saavuttanut useita SM-mitaleja. Edusti Vammalan seudun Voimaa ja aikuisiällä Helsingin Kisa-Veikkoja. 58-vuotias. Asuu Helsingissä. Asui Vammalassa 11 vuotta, 7-vuotiaasta 18-vuotiaaseen. Lukion jälkeen lähti opiskelemaan lääketiedettä Helsingin yliopistoon. Perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme lasta. Harrastaa golfia, laskettelua, koiran kanssa ulkoilua ja hyötyliikuntaa mökillä. Vanhemmat Seppo ja Raili Kallio asuvat edelleen Vammalassa.