Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Ilmastonmuutos uhkaa todenteolla lintuja – Tämä laji ei näytä selviävän

Tuoreen Luomuksen tutkimustuloksen mukaan suojelualueilla on entistä suurempi vaikutus lintujen sopeutumisessa ilmastonmuutokseen. Suojelualueet ovat linnuille turvapaikkoja, koska jo 36 prosenttia maan lintulajeista luokitellaan uhanalaisiksi. Suurimpina syinä lintukatoon pidetään ilmastonmuutoksen ohella elinympäristöjen heikentymistä, kuten kosteikkojen ja soiden vähenemistä. Suurin sukupuuton uhka on pohjoisilla lajeilla. Suokukko ei selvinne ilmastonmuutoksesta Vaikka pohjoisia suokukkoja tavataan vielä muuttoaikoina Sastamalassa, se ei äärimmäisen uhanalaisena lajina ole ilmeisesti selviämässä ilmastonmuutoksessa. Pohjoinen järripeippo ei pesi enää Sastamalassa. Riekko on käytännössä jo Pirkanmaalta hävinnyt. Loppusyksyllä linnun valkoinen höyhenpeite ei enää suojele riekkoa lumettomalla suolla pedoilta. Tutkijoiden mukaan lintulaji siirtyy pohjoiseen keskimäärin neljä metriä päivässä, mutta ilmastonmuutos nelinkertaistaa siirtymistahdin, eli 16 metriä päivässä. Perhosilla muutos on myös selkeästi nähtävissä, sillä niiden levinneisyysalueen pohjoisraja on siirtynyt 60 kilometriä pohjoisemmaksi vuosikymmenessä. Silti pelkkä suojelualueiden lisäys ei ratkaise, vaan tarvitaan paljon muutakin: järvien hoitokalastusta, kuten Lavian Karhijärvellä on tehty, laajojen järviruokoviidakoitten poistamista, uusia lintukosteikkoja soille, joista turpeen nosto on loppunut. Talousmetsissäkin voidaan monimuotoisuutta vaalia jättämättä metsiin riittävästi lehtipuita, lahopuustoa ja tekemällä tekopökkelöitä. Sastamalassa riittää suojelualueita Sastamalassa on 12 Natura 2000- aluetta, yhteensä 1257 hehtaaria. Lisäksi yksityisiä suojelualueita on noin 400 hehtaaria, joita on perustettu metsäluonnon monimuotoisuutta turvaavan Metso-ohjelman avulla. Lintuvesiä on 11, joilla on maakunnallista linnustollista arvoa. Eli enemmän, kuin yksi lintumies ehtii kesässä kunnolla kiertää: Ekojärvi, Nohkuanlahti, Kiimajärvi, Jättijärvi, Hanhijärven-Keskistenjärven-Tapiolanjärven ketju, Koivuniemenjärvi ja Tupurlanjärvi. Puhumattakaan Liekoveden rannoista ja Rautaveden Pyhän Marian kirkon ruovikosta, joka on toistaiseksi ainoa tunnettu merihanhen pesimäalue Pirkanmaalla. Muitakin huippulintupaikkoja riittää: Vatajan Vankimus, Mäenkylän ja Keikyän laajat peltoaukiot, Vaunusuo ja koko Rautavesi. Kuorsumaanjärvi lintuvesien aatelia Jokakeväinen ja -syksyinen retkikohteemme Kiikoisten Kuorsumaanjärvi on omassa arvostuksessani yli muiden lintuvesien joukossa. Järvellä tavattava sekä muutonaikainen että pesimälajisto on lintutornista laskettaessa lähinnä hengästyttävä. Järvi on pinta-alaltaan 226 hehtaaria ja osa Natura 2000-verkostoa. Järven pohjoispäässä on kahdeksan metrin korkuinen tukeva lintutorni kahdella katselutasanteella sekä grillipaikka, laavu ja wc- rakennus, joten paikka sopii erinomaisesti perheillekin luontoretkikohteeksi. 6. marraskuuta suurin osa vesilinnuista oli jo muuttanut, mutta silti Kuorsumaanjärvellä laskettiin 533 laulujoutsenta, 20 isokoskeloa, 190 sinisorsaa, 12 telkkää, 9 haapanaa ja uivelo. Ritajärvi maan paras retkipaikka Sastamalassa on aihettakin olla ylpeä 127 hehtaarin suuruisesta Ritajärven luonnonsuojelulailla rauhoitetusta alueesta, joka valittiin myös maan parhaaksi retkipaikaksi Luontomatkailusivuston äänestyksessä. Perusteina olivat monipuoliset reitit, opasteet, pitkospuut, taukopaikat ja helposti saavutettavat kolme eri järveä. Luonnon itsensä kannalta erämaisen karu alue on rauhallinen suojapaikka metsäkanalinnuille, tikoille, haukoille ja vesilinnuille, koska metsiä ei hakata eikä järviä ympäri ajeta moottoriajoneuvoilla. Alueen rauhallisuutta kuvastaa se, että kaakkurikin pesi viime kesänä yhdellä alueen järvistä. Vanhan metsän lajeista alueella voi tavata metson ja pohjantikan. Käen kukunta on Ritajärven kesäpäivän tyyppiääni. Satamäärin laulujoutsenia Luonto ei lepää marraskuussakaan, vaikka ruohovartiset kasvit ovat "martaina”, kuolleina. Laulujoutsenia on laskettu Sastamalassa jälleen satamäärin: Kuorsumaan joutsenten lisäksi Näntölässä Pekka Mustakallio laski 225 joutsenta ja Vaunusuolla 91. Itse sain Suodenniemen Kirjasjärvellä joutsenmääräksi 138 lintua. Äetsän alueella Jukka Virtanen laski 179 joutsenta. Viime sunnuntain lintukierroksella 11. marraskuuta laskin Kuorsumaanjärven lintutornista hyytävässä viimassa järveltä 633 joutsenta, 202 sinisorsaa sekä muutamia telkkiä. Mäenkylän sänkipelloilta laulujoutsenia löytyi 26, Näntölässä 10, Kiimajärvellä 37 ja Vaunusuolla 76 joutsenta. Pirkanmaan perinteinen joutsenlaskenta on ensi viikonloppuna 17.–18. marraskuuta. Kymmeniä kanadanhanhia Kanadanhanhet ovat joutsenten tapaan karaistuneita lintuja ja ne lähtevät muutolle vasta myöhään. Syksyn komean kanukkiparven, 275 yksilöä, Jouko Metsälä laski Liekovedellä 10. marraskuuta. Itse seurasin Mouhijärven Mätikössä 79 kanadanhanhea kymmenien joutsenien kavereina. Vaunusuolla merikotka pelästytti 166 kanadanhanhea, jotka lensivät turvaan Liekovedelle. Havainnot kymmenpäisistä merimetsoparvista ovat jatkuvasti lisääntyneet Kokemäenjoella ja Rautavedellä, joten merimetson pesintää voi hyvin ennakoida lähivuosina Sastamalassakin. Viime kesänä merimetso pesi ensi kertaa Pirkanmaalla Valkeakosken Vanajavedellä.