Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Maanpuolustusmitalit näille Vammalan kolmelle ässälle – Maanpuolustusjuhlaan osallistui Sylväällä toistasataa ihmistä

Sylvään koulussa pidetyssä Sastamalan Maanpuolustusjuhlassa Sastamalan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ulla Yli-Hongisto kannusti kaikkia kantamaan oman vastuunsa kotiseudusta ja kotimaasta. Rehtori Jari Andersson käsitteli huolenpitoa toinen toisistamme. Yhtenä juhlan järjestäjänä toimi sastamalalainen Pekka Salonen , joka on tehnyt aktiivisesti maanpuolustustyötä jo vuosikymmenten ajan. Hänen mukaansa maanpuolustusjuhla järjestettiin juuri nyt, koska Sastamalassa ei järjestetty Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaa, eikä vuoden 1918 sotaa muisteltu muulla tavalla kuin paljastamalla punaisten muistomerkki Tyrvään kirkolle. –Voi sanoa, että kyseessä oli näiden juhlien yhteenpunominen, Salonen sanoo. Toissa viikolla pidetyn tilaisuuden järjestelyistä vastasivat Sastamalan kaupunki, Vammalan Reserviläiset ja Sastamalan Reserviupseerit. Juhlassa musiikista pitivät huolen Veli-Pekka Bäckman kahdella laulullaan Vänrikki Stoolin tarinoista sekä Panssariprikaatin VMTK-orkesteri marssi- ja tanssimusiikillaan. Sastamalan Maanpuolustusnaiset huolehti juhlakahvituksesta. Pekka Visuri pääpuhujana Pääpuhujaksi juhlaan oli saatu yleisesikuntaeversti evp. ja valtiotieteen tohtori Pekka Visuri . Hän käsitteli Suomen historian ajanjaksoa 1918–1948 nimittäen sen 30-vuotiseksi sodaksi. –Venäjällä oli raju sisällissota vuosina 1918–1922. Bolsevikkivallankumouksen myötä entisen keisarikunnan reuna-alueet, kuten Suomi ja Baltian maat, saivat tuta tästä kehityksestä käyden tahoillaan omat sisällissotansa, totesi Visuri. Toinen maailmansota alkoi syyskuussa 1939. –Saksa näytti voimakkaalta sotilasmahdilta, ja suurvallat alkoivat käydä kauppaa pienten valtioiden alueista. Hitler ja Stalin tekivät keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen ja sen mukaisen etupiirijaon myötä Suomi kuului Neuvostoliitolle. Stalin piti kuuluisan geopoliittisen oppituntinsa Suomen valtiolliselle johdolle Moskovassa 12.10.1939. –Suomen presidentti J.K. Paasikivi kirjoitti päiväkirjaansa, että Neuvostoliitto halusi ennakolta estää vieraiden joukkojen hyökkäyksen Suomen kautta alueellensa. Stalin oli todennut, että maantieteelle emme me, ettekä te voi mitään, jatkoi Visuri puheessaan. Visuri liitti talvisodan Suomen sisällissodan tärkeäksi jatkumoksi, sillä kaiken menetys oli todella lähellä. Välirauhan aikana Manner- ja Pohjois-Eurooppa tuli Saksan haltuun. Suomi läheni Saksan kanssa ja jatkosota alkoi yhteisellä hyökkäyksellä Neuvostoliittoa vastaan. –Hitler oli sitä mieltä, että Suomi liitetään osavaltiona Suur-Saksaan. Aluksi sota sujui Saksan rintamalla hyvin. Suomi teki aloitteita sodasta irtautumiseksi jo vuosina 1942-1943. Syksyllä 1944 rauhanneuvottelut saatiin päätökseen, sota päättyi ja alkoi raskaiden sotakorvausten aika.