Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

"Onko ihme, jos lasta pelottaa tai ahdistaa?" – Sastamalan on varmistettava, että koulupsykologeja on riittävästi

Sastamalan kaupunginvaltuusto teki maanantaina päätöksen, jolle hymyilen vieläkin. Valtuusto päätti lisätä koulupsykologien määrää ensi syksystä lähtien – ei paljon, mutta puolikkaan henkilötyövuoden verran. Tämän jälkeen koulupsykologeilta liikenee aikaa entistä useammalle avun tarvitsijalle. Hyvä niin, mutta miksi ei heti? Tämä asia ei ehtisi odottaa. Sastamalan koulupsykologien määrä ei ole tähän päivään asti ollut lähellekään sitä, mitä oppilashuoltolaki edellyttää. Lain mukaan koulupsykologin palvelua on saatava seitsemässä päivässä – ei kolmessa viikossa, kuten Sastamalassa keskimäärin. Yksikin päivä jonossa ja jokainen sen jälkeen on liikaa lapselle, joka kärsii ahdistuksissaan, ja perheelle, joka yrittää auttaa tietämättä, miten sen tekisi. Perheiden pahoinvointi on lisääntynyt, toteaa kasvatusjohtaja Pekka Kares Tyrvään Sanomien artikkelissa, mutta syyt tähän jäävät epäselviksi. Ylen maanantaina uutisoima THL:n jättitutkimus valottaa asiaa osittain. Tutkimuksen mukaan lasten perhesuhteiden rikkonaisuus, perheiden mielenterveysongelmat sekä toimeentulovaikeudet lisäävät riskiä lasten pahoinvointiin. Tämä on kuitenkin vain osasyy. En ole psykologi. Olen äiti ja uskallan väittää, että ongelmia pienessä mielessä aiheuttaa myös liian avoin maailma, jota lapsen aivot eivät pysty käsittelemään. Onko ihme, jos lasta pelottaa tai ahdistaa, kun eri kanavista kantautuva tietotulva kertoo ihmiskuntaa uhkaavasta ilmastonmuutoksesta, rajuista väkivaltarikoksista, sairauksista, epidemioista ja sodan uhasta – halusipa lapsi tätä tai ei? Sastamalan koulupsykologin palkkaamiseen osoittama 24 300 euron lisämääräraha on varsin perusteltu – olisi ollut jo pitkän aikaa. Lisäys meni valtuustossa läpi ilman riitasointuja. En ihmettele, sillä Antti Lepistön (vihr.) kokouksessa esittämä laskelma oli vakuuttava myös taloudellisesti. Vaikka asiat eivät olekaan mustavalkoisia, kaupunki voi säästää palkkaamalla kolmannen koulupsykologin. Lepistön laskelman mukaan noin 30 sastamalalaislasta asioi vuosittain erikoissairaanhoidossa, koska koulupsykologeilla ei ole riittävästi aikaa. Tämä maksaa kaupungille keskiarvohintoina 240 000 euroa. Kun koulupsykologit saavat lisäresursseja, osa summasta voidaan säästää – puhumattakaan siitä, että lapset saavat apua ajoissa ja voivat välttyä pidemmiltä hoitojaksoilta. Tämä panee miettimään sitä, kuinka paljon kaupungin tilikirjoissa on epäkohtia, jotka vain odottavat sitä, että joku uskaltaa ajatella toisin. "Yksikin päivä jonossa ja …jokainen sen jälkeen on …liikaa."