Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Äetsän Vuoden yrittäjille kananmunat tuovat mainetta, mutta 11 500 munijaa on liian vähän

Kananmunat, peltoviljely ja maanrakennus. Siinä kolmijalka, jonka voimin toimii Äetsän Vuoden yrittäjinä palkittujen Sari ja Seppo Torpon omistama Metsälaurilan tila Keikyässä. Kananmunantuotanto on ainakin ulkopuolisen silmin tuotantoaloista mielenkiintoisin. Pirkanmaalla on vain kymmenkunta munantuotantotilaa, joista kaksi sijaitsee Keikyässä. Metsälaurila on niistä se selvästi pienempi, vaikka munijoita on 11 500. –Kaikki munat menevät kaupaksi, mutta nykyisellä kanamäärällä kate jää pieneksi siitäkin huolimatta, että ruoka saadaan omalta tilalta. Kun Suomi liittyi EU:hun, munien hinta romahti, eikä takaisin ole palattu. Suuruuden ekonomia pelaa tälläkin alalla, sanoo Sari Torpo. Tuhat söi munakkaita Mutta hyvää peeärrää kananmunat tilalle tuovat. Itsepalveluna toimiva munien tilamyymälä on auki yötä päivää, ja kävijöitä riittää. Äetsän Yllätysten yön vierailukohteena olleella tilalla kävi viimeksi yli tuhat vierasta munakkaita syömässä ja muusta ohjelmasta nauttimassa Tilalla on oma pieni munapakkaamo. Enin osa munista kuitenkin menee Laitilaan pakattavaksi. Tuotoista puolet urakoinneista Vuokrapellot mukaan lukien viljaa ja öljykasveja viljellään Metsälaurilassa noin 300 hehtaarin alalla. Metsää on noin 100 hehtaaria. Maanrakennuspuoli muun muassa kaivinkone- ja traktoriurakointeineen on koko ajan ollut tärkeä sivuelinkeino. Tilan tuotoista tulee maanrakennuksesta noin puolet. –Tällä alalla elintärkeää on verkostoituminen niin, että yhteistyökumppaneita on joka lähtöön. Näin kaikki maanrakennustyöt voidaan ottaa vastaan. Elleivät omat rahkeet riitä, saa apua muilta - ja päinvastoin, kertoo Seppo Torpo. Sähköyhtiön maakaapelointi työllistää Maanrakennus Torpoa tällä hetkellä eniten. Muita asiakkaita ovat muun muassa  kaupunki, yksityishenkilöt  ja taloyhtiöt. Satavuotias tila Metsälaurilan tila täytti 100 vuotta viime vuonna. Nykyiselle isäntäparille tila siirtyi 1989. Poika Lauri lienee seuraava tilan jatkaja. Palkintonsa Torpot ovat ansainneet jo senkin takia, että he työllistävät ympäri vuoden viisi ulkopuolista työntekijää.