Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Vaalikone

100-vuotias Kerttu Ryömä asuu samassa hoitokodissa parhaiden ystäviensä kanssa – Ystävyys on jatkunut yli 90 vuotta

Kiikan Ritalanmäellä elettiin maamme itsenäistymisen synnytystuskissa vuonna 1918. Kiikkaa miehittivät venäläinen sotaväki sekä punakaarti. Suullinen perimätieto kertoo, että sotilaat nousivat Ritalanmäelle ja komensivat isäntäväen pihaan, punaisilla oli tarkoituksena ampua heidät. Ampumisen esti venäläinen upseeri. Hänen kerrotaan sanoneen, että hänellä on perhe Venäjällä eikä hän toivo lasten jäävän orvoiksi Suomessa ei Venäjällä. Ritalan isäntäväki oli pelastunut, ja Ida-äidin kohdussa kasvanut Kerttu sai syntyä 9.1.1919. Ensi viikolla 9. tammikuuta Kerttu täyttää 100 vuotta. Tämä kirjoitus kertoo Kerttu Ryömän tarinan. Ritala oli aikoinaan iso rustholli, joka aikojen saatossa on jaettu moneen osaan. 1900- luvun alkupuoliskolla sen kahta taloa isännöivät kuurot veljekset isojen lapsikatraiden kera. Serkuksia oli peräti 15 samalla tantereella, jolloin Kerttuun juurtui voimakas sosiaalisen kanssakäymisen tarve. 1930-luku toi Kiikassa asuvan Kertun elämään sodanuhan lotta-aikoineen, avioliiton sammaalaisen talonpojan Paavo Lomman kanssa, lapset, sitten sodankauhut ja leskeyden. Kertun koulunkäynti oli päättynyt keskikouluun, ja sota mursi haaveet emännyydestä Sammaljoen Lomman talossa. Pelastajaksi tuli Hämeenlinnan seminaari ja elämäntyö Sammaan alakansakoulun opettajana. Koulussa oli puolentoistasataa oppilasta neljän opettajan kaitsemina. Kun Sammaljoelle oli asutettu luovutetusta Karjalasta varsin lukuisa määrä siirtolaisperheitä, ja nuoria oli paljon, syntyi tarve vapaaehtoiseen nuorisotoimintaan. Tämä oli nuorelle Kerttu Lommalle upea vapaa-ajan mahdollisuus. Nuorisoseuran sihteerintyötä kesti lähes 10 vuotta. Sen ohella erilaiset opintokerhot ja näytelmät täyttivät nuoren lesken vapaa-ajan. Nuorisoseuratyön jälkeen tulivat ”aikuisemmat” harrastukset. Kun maatalous on aina ollut Kerttu Lomman elämän syke, niin maatalousnaisten yhdistyksen perustaminen ja pyörittäminen Sammaalla oli luonteva jatke oman maatilan töille ja uuden asuinrakennuksen rakentamiselle. Energiaa riitti myös muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan, kuten Tyrvään kunnanvaltuustoon ja sosiaalilautakuntaan. Sydäntä lähinnä olivat aina kuurot, olivathan äiti ja isä kuuroja, kuten myös monet sukulaiset. Kuurojen tulkkina ja sosiaaliasioiden hoitajana Kerttu kiersi lähes 40 vuotta ympäri Satakuntaa ensiksi moottoripyörällä kyläläisten ihmetellessä ja sittemmin autollaan. Vasta sairaus pakotti hiljentämään uudelleen avioituneen Kerttu Ryömän vauhdin – vaan ei pysähtymään. Niinpä miehensä Erkki Ryömän kanssa he alkoivat innokkaan sukututkimuksen ennen kaikkea Ritalan suvusta. Vuosia kului selvittelyissä, kunnes he perustivat sukuseuran saaden toistasataa sukulaista kokoontumaan aika ajoin eri puolelle suvun historian maisemia. Tämäkään ei riittänyt, vaan lahjakas kirjallinen taito puhkesi Ritalasta kertovaan kirjaan Seitsemän riihen talo . Myöskään seurakunnan toiminta ei jäänyt vähäiseksi. Kerttu ja Erkki Ryömä pyörittivät Tiistaikerhoa Lepistön Martan kanssa lähes 10 vuotta Sammaan kirkossa. Aviomiehensä Erkin kuoltua muutti Kerttu Vammalan keskustaan Liekolankadun varteen. Halu sosiaaliseen toimintaan säilyi, joten raamattupiiri tarjoiluineen jatkui sankarin kodissa lähes seitsemän vuotta. Tätä kirjoittaessani viettää äitini Kerttu Ryömä vanhuudenpäiviään Sastamalakodissa yhdessä elämänsä parhaiden ystävien seurassa. Ystävyys on jatkunut lapsuudesta aina tähän päivään saakka, eli yli 90 vuotta. Se lienee harvinaista tämän päivän Suomessa. Henkisesti Kerttu Ryömä on pirteä satavuotias. Valitettavasti pari kuukautta sitten tapahtunut kaatuminen ja siitä aiheutunut reisiluun murtuman naulaaminen ovat tuoneet omat hankaluutensa päivittäiseen elämään. Kalle Lomma Kerttu Ryömän poika