Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö

Karkku kiilaa Sastamalan aluekehityksen etujoukkoon – "Muitakaan alueita ei päästetä näivettymään", lupaa maankäyttöpäällikkö

Sastamala alkaa kehittää runsaan 800 asukkaan Karkun taajamaa yhdeksi Sastamalan kasvualueeksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Näin käy, jos kaupungin maankäyttöosaston nykyiset suunnitelmat parhaillaan päivitettävästä kaupunkirakennesuunnitelmasta toteutuvat. Sastamalan kaupungin maankäyttöosasto on nostanut Karkun alueen kaavoituksen kehittämiskohteeksi keskustan ja Mouhijärven lisäksi. Näin siksi, että Karkku on yksi Sastamalan harvoista taajamista, joissa maankäytön suunnittelun edistämistä puoltavat niin asukasluvun kehitys, asukkaiden ikärakenne kuin rakennettujen asuntojen sekä työpaikkojen määrä. Maakäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannukselan mukaan tilastot tukevat Karkun kehittämistä ja kertovat alueen kasvumahdollisuuksista. –Karkussa on kaupungin nuorin ja koulutetuin väestö, hyvin työpaikkoja, suhteellisen hyvät palvelut sekä lyhyt matka keskustaan ja Häijääseen. Karkun kehittämistä puoltavat myös kylässä sijaitsevat rautatieasema, oppilaitokset sekä luonto- ja vapaa-ajan matkailun kohteet Ellivuori ja Ritajärvi. –Alueessa on potentiaalia vihreänä kaupunginosana. Alueella on omaleimainen rakennuskanta ja rakennettu ympäristö. Ekoasumisen mahdollisuudet ovat hyvät, Hannuksela listaa. Kaupungin pitäisi tarttua kaavoitukseen Karkussa muutenkin, sillä alueen kaavat ovat vanhentuneet ja vaativat päivittämistä. Lähes 1000 asukasta vähemmän kuin vuonna 2012 Kaikkialla Sastamalassa ei mene yhtä hyvin kuin Karkussa. Tilastokeskuksen mukaan väkimäärä on vähentynyt Sastamalan nykyisellä alueella vuodesta 2012 viime vuoden loppuun 3,6 prosenttia, mikä tarkoittaa 927 asukasta. Viime vuosina väkiluku on vähentynyt kaikilla Sastamalan alueilla Mouhijärveä lukuun ottamatta. Tilastotietoja analysoineen kaupungin paikkatietoinsinöörin Tatu Sundqvistin mukaan viime vuosien väestötappio selittyy nuorten voimakkaalla poismuutolla vuosina 2013-2018. Sastamalan työpaikkakehitys kääntyi vuonna 2012 melko jyrkkään laskuun, ja vuotta myöhemmin myös väkiluku alkoi pudota. Sastamala ei ole ongelmansa kanssa yksin. Valtakunnallisesti suuntaus on samanlainen, ja muihin seutukaupunkeihin nähden Sastamala pärjää jopa hyvin. –Sastamalalla ei mene mitenkään huonosti, mutta ikävää kehitystähän tämä silti on. Jos taas ajatellaan, että olemme Tampereen kainalossa, niin eivät siellä muut kärsi tällaisista ongelmista, Sundqvist toteaa. Muitakaan alueita ei päästetä näivettymään Sastamalan kaupunki päivitti kaupunkirakennesuunnitelmaansa edellisen kerran vuonna 2013. Silloin maakäytön suunnittelun alueellisia painopisteitä oli kaksi; Vammalan keskusta ja Mouhijärvi. Seuraava painopiste on siis Karkussa. Hannukselan mukaan tämä ei tarkoita sitä, että Sastamalan muut taajamat unohdetaan. –Niissä tavoitellaan sitä, että nykyinen rakenne säilyy, eikä alueita päästetä näivettymään, Hannuksela sanoo. Hän muistuttaa, että tonttitarjonta kaikissa Sastamalan palvelukeskuksissa on nykyisellään hyvä, eikä sen takia tarvetta lisäkaavoitukseen ole. –Kunnallistekniikalla varustettuja tontteja on Sastamalassa yli 200 ja ne jakautuvat tasaisesti eri alueille. Kaavoitettuja tontteja, joissa ei ole vielä kunnallistekniikkaa, on yli 450. Eniten tontteja on tarjolla Vammalan eteläpuolella ja seuraavaksi eniten Keikyässä, Kiikoisissa sekä Suodenniemellä. Merja-Liisa Hannuksela ja Tatu Sundqvist avasivat kaupunkirakennesuunnitelman pohja-aineistoa kaupunginvaltuuston seminaarissa alkuviikolla. Suunnitelman on määrä valmistua ja tulla valtuuston hyväksyttäväksi ensi vuoden toukokuussa. Hannukselan mukaan valtuuston evästys kaupunkirakennesuunnitelmalle oli myönteinen. –Voimme aika hyvin jatkaa tältä pohjalta, mitä olemme suunnitelleet. Kaupunkirakennesuunnitelma luo suuntaviivat sille, mitä kaupungin halutaan olevan vuonna 2030. Uusimmassa luonnoksessa Sastamalan pääkeskukseksi on määritelty Vammala, aluekeskukseksi Mouhijärvi ja paikalliskeskuksiksi Kiikka, Kiikoinen, Keikyä, Suodenniemi ja Karkku. Mouhijärven aluekeskukseen tukeutuvat esityksen mukaan Suodenniemi ja Karkku. Kiiikoinen voisi tukeutua palveluissa joko Mouhijärven aluekeskukseen tai Vammalan pääkeskukseen. Vuoden 2013 kaupunkirakennesuunnitelmassa Sastamalan paikalliskeskukseksi oli nimetty myös Stormi, mutta uudessa suunnitelmassa alueen kehittäminen paikalliskeskuksena on kyseenalaistettu.