Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Vaalikone

Mielipide: Viikingit ja Väinämöinen kivinavettaan – Seinään teksti Sastamalan kaupunginmuseo

MIELIPIDE Matti Heinosen oivallinen ehdotus näkötornin rakentamiseksi kivinavetan päätyyn (TS 29.11.) sekä Lasse Lovénin hienosti kuvailtu vuosituhantinen ”joutsenenlento” sastamalalaisen maiseman yllä (TS 13.12.) kirvoittivat museokonkarin hahmottelemaan mahdollisuuksia käytännön toteutukseksi, ihan oikeasti. Nykytilanteeseen on – tekniikan loppuunkulumisen ohella – jouduttu yksinkertaisesti siitä syystä, että navettaan oli tungettu tavaraa niin, ettei enää kääntymään mahtunut. Varastoja ja museohenkilöstön työtiloja ei sinne tietysti korjauksen jälkeenkään palautettaisi, vaan navetta tulisi varata kokonaan näyttely- ja yleisökäyttöön. Aitoa paikallisperinnettä Miksi juuri viikingit ja Väinämöinen kertomuksen ytimeksi? Siksi, että ne ovat aitoa sastamalalaista paikallisperinnettä, ja ettei tällaista yhdistelmää voisi esittääkään missään muualla. Uusimmat kaivaukset ja tutkimukset ovat rikastuttaneet historiaamme. Viikinkien aikaan Sastamala ei ollut mikään tuppukylä! Kalmistolöydöt osoittavat, että Suomi on ollut peräti vauras viikinkimiekkojen valmistusmaa. Arkeologiasta väitellyt tohtori, seppä Mikko Moilanen on äskettäin osoittanut, että miekkoja pystyttiin tekemään varsin yksinkertaisilla työkaluilla. Esimerkiksi ns. Ulfberht-miekkoja on löydetty Euroopasta 170, joista 44 Suomesta. Niistä yksi on Vammalasta. Onko joku sen nähnyt – kiinnostaisiko? Oma professorimme Unto Salo on monitieteisesti todistanut, että Väinämöisen jumalhahmon perustana on Väinä-nimi, joka on lähtöisin Ylä-Satakunnasta, siis Sastamalastakin. Arvostettu matemaatikko, historioitsija ja kirjailija Osmo Pekonen väittää, että ”Sastamalan historia ei ole tavanomainen pitäjänhistoria, vaan suorastaan kosmiset mittasuhteet saava retki suomalaisen kulttuurin, kielen ja mielen syntymäsijoille. Sastamala on näköalapaikka, josta avautuu tarkasteltavaksi koko muinainen Suomi ja esihistoriallisen ihmisen maailmankuva.” Ensin se torni Aloitetaan rakentamalla se torni, josta avautuu panoraamaikkuna kaikkiin ilmansuuntiin. Liekoveden yli katsellessaan kävijä voi mielessään kuvitella, miten viikinkien isot kauppaveneet lähestyvät oikealta, Kokemäenjoen suunnalta ja ohittavat Liekosaaren kalmistoineen. Järven toisella puolen kohoaan tänäänkin Torran talo, jonka nimeen kätkeytyy Suomeakin hallinnut gotlantilainen alkukuningas Thorri. Laivat kaartavat sitten kohti vasemmalla kuohuvaa koskea, jota kutsutaan ”vammaksi”. Muinaiskandinaavinen sana merkitsee murtumaa: kohtaa, josta vesi on voimalla työntynyt maamassojen läpi. Sen alapuolella oleva paikka puolestaan on nimeltään ”uosso”: saamelaisperäinen sana tarkoittaa vesijättömaata. Sitä koristavat nykyään somat kävelysillat. Käännyttyämme katsomaan pohjoiseen ovat siinä ensin pappilan maat ja niiden vieressä nimismies, pankinkasööri Peter Wilhelm Gallénin komeat tilat Jaatsi ja Vänni. Kaiken takana avautuivat loputtomat erämetsät. P. W. Gallén ja hänen vaimonsa Mathilda Wahlroos laajoine sukuineen vaikuttivat ratkaisevasti Sastamalan kehitykseen sadan vuoden ajan. Gallénia voisi hyvin kutsua vaikka paikallisruhtinaaksi, koska hän 1800-luvun loppupuolella oli kaiken toimeliaisuuden primus motor, niin uuden kirkon rakentamisessa kuin kauppalan synnyssäkin. Perheen yritteliäisyydestä kehkeytyi Jaatsin maille höyrysaha ja sen tarvitsema rautatieasema, joiden seurauksena puolestaan Nälkälänmäki. P. W. Gallénin kerrotaan ajelleen mustien hevosten vetämillä mustilla vaunuilla kansalaisten supatellessa, että siellä se piru taas menee. Minulla on sellainen luulo, että kärryt olisivat – ainakin joskus olleet – museon varastossa. Mikä neuvoksi, kun tilat loppuvat? Museon tilat alkavat taas loppua, kun pitäisi kertoa Sastamalan koko tarina: kaikki ne 700 paikallista kirjantekijää, professorit, papit ja poliitikot… on rakennettava vielä lisää uutta. Kaavoittaja torjuu, yrittäjä ei tahdo antaa museolle kallista asuntorakennusmaata, mikä neuvoksi? Mennään maan alle. Kyllä se onnistuu avarassa Sastamalassa, kun onnistui Helsingin liikenteellisessä ydinkeskustassakin, jonne museo Amos Rex sai loistavat museotilat, vaikka kaavanmukainen ala oli jo täynnä ja suojeltu. Navetan seinään: Sastamalan kaupunginmuseo Tätä pikku hiljaa puuhatessa kaikki entisten itsenäisten kuntien ja vieraiden kylien toisilleen tuiki tuntemattomat tyypit saataisiin puhumaan samaa kieltä, tuomaan esiin parhaat puolensa ja kotoutumaan yhteiseen Sastamalaan! Lopuksi vain navetan seinään teksti Sastamalan kaupunginmuseo. Voisi olla tuloksekaskin kaupungin 10-vuotisjuhlapäätös. Marja-Liisa Rönkkö