Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö

"Sastamalan entisistä kuntakeskuksista ehkä juuri Keikyän alasajo olisi tuhoisinta"

Sastamalan asukasluku painui vuonna 2017 alle 25 000:n ja lasku jatkui vuonna 2018. Viime vuosikymmeninä väestönmuutoskartoissa selvästi ”punaisella” on ollut entinen Äetsän alue eli Kiikka ja Keikyä. Ainakin itseäni kehityksen voimakkuus ihmetyttää etenkin Keikyän osalta. Keikyässä väestö sijoittuu maankäytöllisesti erittäin tehokkaasti, mitä tosin lienee auttanut keskittynyt teollisuus. Keikyässä asuu noin 2500 ihmistä, jos ennen vuoden 1981 Äetsä-kuntaliitosta Kiikkaan kuuluneet Talankylä ja Raukonjuuri lasketaan mukaan. Näistä asukkaista jopa 1900–2000 (75–80 prosenttia) asuu yhtenäisen asutuksen alueella ja enintään noin 2–3 kilometrin säteellä Pehulan torista. Muualla Sastamalassa asutus on hajanaisempaa, Vammalan ydinkeskusta on ainoa poikkeus. Uotsola–Häijää-alueella on noin 1500 asukasta. Keikyässä voimalaitoksen silta ja riippusilta yhdistävät nerokkaasti Keikyän kirkon ympäristön, Hellänmäen ja Antinahteen alueet keskustaajamaan Pehulaan. Yhteiskunnalliset ja kaupalliset toiminnot taas pyörivät sitä tehokkaammin, mitä helpommin ne voi saavuttaa. Lähellä ovat Vammala ja Huittinen, 15 minuutin ajomatkan päässä. Ja mikä tärkeintä, luonto on vielä lähempänä. Kokemäenjoki virtaa alueen läpi ja Aurajärven alueella kelpaa liikkua kesät talvet. Talvella voi testata vaikkapa Aurajärven hiihtolatuja. Voi olla, että digitalisoituvassa maailmassa joidenkin palvelujen, kuten pankkien, alasajolle ei ole vaihtoehtoja. Keikyässä palvelut ovat silti yhä melko runsaat, löytyy terveysasemaa, hammashoitolaa ja neuvolaa. Tästä syystä Sastamalan entisistä kuntakeskuksista ehkä juuri Keikyän alasajo olisi tuhoisinta. Olennaisinta olisi yrittää pysäyttää väkiluvun lasku, pitää talot asuttuina sekä puolustaa ja käyttää jäljellä olevia palveluja. Keikyää voisi perustellusti pitää Mouhijärven ohella aluekeskuksena, vaikka kaupunkirakennesuunnitelman valmistelussa sitä on kaavailtu paikalliskeskukseksi. Kaupunki ei voi yksin ja kerrasta tehdä ihmeitä, mutta liikkeelle voisi lähteä keskustelevammasta, osallistavammasta ja aktiivisemmasta kaupunkisuunnittelusta. Olisiko tästä Sastamalan uuden vuosikymmenen lupaukseksi ympäri kaupungin?