Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Uusi uimahalli ei mahdu Vammalan torille, tarvitaan hehtaarin tontti ja reilut 10 miljoonaa euroa – Tyrvis kokosi vastaukset kysymyksiin, jotka uimahalliasiassa tällä hetkellä mietityttävät

Jos Sastamalaan rakennetaan uusi uimahalli, se ei mahdu Vammalan torille – eikä kovin moneen muuhunkaan paikkaan kaupungin ydinkeskustassa. Syksystä asti valmisteilla olleen hankesuunnitelman mukaan uimahalli vaatii parkkipaikkoineen vähintään hehtaarin tontin, jotta sille voidaan rakentaa tarvittavat allas-, oheistoiminta- ja pysäköintitilat. Sastamalan kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg ja tekninen johtaja Kimmo Toukoniemi myöntävät, että monia tällaisia tontteja ei kaupungin keskustassa ole. –Meillä on tiiviisti rakentunut keskusta. Ei sieltä noin vain löydy aluetta, Malmberg sanoo. –Tosin halli voi olla myös useammassa kerroksessa, lisää Toukoniemi. Miehet ovat kokoontuneet kertomaan medialle uuden uimahallin hankesuunnitelmasta ja sen nykyvaiheesta. Tarkoitus ei ole puhua uimahallin tontista tai sijainnista, koska sitä ei ole suunnitelmassa vielä selvitetty. Selvää kuitenkin on, että jos uimahalli Sastamalaan rakennetaan, sillä haetaan myös elinvoimaa kaupungin keskustaan. –Ajatus on, että halli olisi lähellä ydinkeskustaa, jotta se toisi muuta lisäarvoa ja käyttäjiä kivijalkakauppoihin sekä palveluihin, Malmberg toteaa. Myös käynnissä olevassa ydinkeskustan SAFA-ideakilpailussa osallistujille on annettu ohjeeksi sijoittaa uimahalli ydinkeskustaan. –Saisimme sen hyödyn, että uimahallin 100 000 kävijää toisi sykettä Sastamalan sydämeen, Malmberg tiivistää. Kaupungin virkamiesjohto on saanut uimahallihankkeen suunnitteluvaiheessa runsaasti yhteydenottoja. –On kysytty, onko meillä varaa rakentaa uimahallia. Se on hyvä kysymys. Toinen hyvä kysymys on, onko meillä varaa olla rakentamatta. Onko meillä varaa? Perustoiminnot sisältävän uuden uimahallin rakennuskustannusarvio on hankesuunnitelman selvityksen perusteella 10,2 miljoonaa euroa. Jos samaan yhteyteen tehdään kuntosali, kustannus nousee 10,4 miljoonaan. Lisäallasosasto, esimerkiksi hyppytorni, lisää kustannuksia 2,5 miljoonalla eurolla. Kaikkea ei ole pakko tehdä kerralla. Malmbergin mukaan tämä onkin todennäköinen toteutusvaihtoehto, jos uimahallin rakentamiseen päädytään. Esimerkiksi lisäallasosasto voi olla optio, johon varaudutaan rakennussuunnittelussa ja tontin valinnassa. Uimahallin käypä koko on hankesuunnitelman mukaan 3200 neliötä, josta allastila vie 600 neliömetriä. Toukoniemi korostaa, että etusijalla on ajatus allastilan muunneltavuudesta. Mahdollista on esimerkiksi muuttaa altaan syvyyttä kelluvan sekä laskettavan ja nostettavan pohjan avulla, jolloin sama allas palvelee eri tarpeita eri vuorokauden aikoina. Onko hallissa kävijöitä? Sastamalan uuden uimahallin hankesuunnitelma valmistuu kesäkuussa. Toistaiseksi suunnittelijat ovat selvittäneet sitä, mitä sastamalalaiset uimahallilta kaipaavat ja millaisia tiloja nämä toiminnat vaativat. Lisäksi on selvitetty rakentamisen kustannusarviota ja erilaisia toteutusmahdollisuuksia. Konsulttiyritys Sport Venuen selvityksen mukaan Sastamalan keskustassa sijaitsevassa uimahallissa olisi vuositasolla 100 000 kävijää. Toukoniemi myöntää, että tämä on arvio. Faktaa on kuitenkin tilasto siitä, että Suomen uimahallien kävijäkerroin on 5. Luku kertoo sen, montako kertaa yksi asukas käy uimahallissa vuodessa. Tällä kertoimella Sastamalan uuden uimahallin kävijämäärä olisi liki 125 000. Huipputunteina uimahallissa voi laskelmien perusteella olla jopa 200 käyttäjää yhtäaikaisesti. –Jos hallin yhteydessä on kuntosali, se lisää uimahallin kävijämäärää noin 30 prosenttia, Toukoniemi sanoo. Sekä tekninen johtaja että kaupunginjohtaja muistuttavat, että kuntosali ei välttämättä olisi kaupungin, vaan yksityisen toimijan. Halli voisi tarjota mahdollisuuksia myös muille yrityksille. Tyypillisesti tällaisia ovat hierojat, fysioterapeutit ja parturi-kampaajat. Mitä uiminen maksaa? Uimahallilipun keskihinta käyttäjälle on hankesuunnitelman mukaan 4,5 euroa. Aikuisen normaali uimahallikäynti maksaa tehdyn selvityksen perusteella noin 7 euroa. Lipputulojen lisäksi uimahalli vaatii vuosittain tukea kaupungin varoista noin miljoonan euron verran. Miten se toteutettaisiin? Uimahallin toteuttamiseksi Sastamalan kaupungilla on käytännössä kaksi varteenotettavaa vaihtoehtoa; rakentaa halli omana investointina tai leasingrahoituksella. Hallin hintalappu on molemmissa lähes yhtä suuri. Leasingmallissa kaupunki maksaa hallista kuukausittain leasingmaksua 20 vuoden ajan yhteensä noin 7 miljoonaa euron edestä ja lunastaa tämän sitten omakseen 3 miljoonalla eurolla. Jos kaupunki rakentaa hallin omana investointina, kiinteistö nousee lainarahalla ja kuoletetaan pois 20 vuodessa. Tämä vaatii investointivarauksen talousarvioon ja todennäköisesti perinteisen urakkakilpailutuksen, jotta valtiolta voi saada 800 000 euron tuen rakentamiseen. Leasingmallissa valtion tukeen ei ole mahdollisuutta, mikä ihmetyttää kaupungin virkamiesjohtoa. –Valtion avustuksen hakeminen rajaa ja kangistaa uimahallin rakentamista, Malmberg sanoo ja tähdentää, että rahoitusmalli on toistaiseksi täysin avoinna. Mitä seuraavaksi? Uimahallin hankesuunnitelma tulee tiedoksi kaupunginvaltuustolle kesäkuussa. Päätöksentekoon asti suunnitelma etenee syksyllä vuoden 2020 talousarviovalmistelun yhteydessä. –Tavoitteena on laatia perusteellinen hankesuunnitelma, jonka pohjalta kaupunginvaltuusto voi tehdä päätöksen vielä tämän vuoden aikana. Mahdollinen kaavoitus, suunnittelu ja valtion rahoituksen hakeminen ottavat oman aikansa, joten realistisesti voitaisiin ajatella rakentamisen ajoittuvan vuosille 2021–2022, kertoo Malmberg. Sastamalan kaupunginvaltuusto sai suunnitelman tämänhetkisen vaiheen tiedokseen maanantaina 14. tammikuuta valtuustoseminaarissa. Seuraava valtuustoseminaari aiheesta on huhtikuussa. Silloin edessä on uimahallin tonttivaihtoehtojen pohdinta.