Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö

Mielipide: "Eikö kukaan herroista tiennyt?" – Sastamalan kuntaa yritettiin perustaa jo vuonna 1927 Karkussa

MIELIPIDE Pistänpä minäkin lusikkani tähän kaupunkimme nimisoppaan. Vuonna 2012 valmistelin ensimmäistä ja toistaiseksi viimeistä kirjaani Kenttäpostia Karkun pojalta . Isän kirjeiden perusteella sain aikaan jonkinlaisen tarinan vanhemmistani. Samaan aikaan ihan sattumalta käsiini osui Tyrvään Säästöpankin 100-vuotisjulkaisu 1876-1976. Pankin historian lisäksi se sisälsi kiinnostavia historiatietoja Karkun kunnan jakamisesta kahdeksi eri kunnaksi. Kirjoitin julkaisusta kirjaani seuraavat otteet: "Kokemäenjoen vesistöön kuuluvat Rauta- ja Kulovesi jakavat Karkun kahteen osaan, vesistön pohjoispuolella sijaitsevaan Rantakuntaan ja eteläpuolella olevaan Salokuntaan. Taloudellisen, seurakunnallisen ja kunnallisen elämän keskus oli Rantakunnan puolella, jossa myös säästöpankki sijaitsi." "Kun Karkun kunta muodostui kahdesta erillisestä osasta, on luonnollista, että näiden kesken oli jonkin verran jännitystä asioiden hoidossa. Niinpä vuonna 1927 alkoi säästöpankin hallituksessa vilkas keskustelu konttorin perustamisesta Kärppälään tai uuden Sastamalan Säästöpankin perustamisesta. Samaan aikaan on myös ollut keskustelun aiheena kunnanvaltuustossa Karkun kunnan jakaminen." "Jakokysymys oli siihen aikaan Salokunnan puolella päivänpolttava asia. Kärppälän Mattilassa pidettiin toukokuun 4. päivänä 1927 kansalaiskokous, jossa vaadittiin, että kaikki yhteisillä voimilla koottu kunnallinen ja muu omaisuus, oli jaettava muodostettavan uuden ”Sastamalan” kunnan ja Karkun kunnan kesken. Innokkaimpia uuden kunnan ja uuden säästöpankin perustajia Karkun Säästöpankissa olivat pankin isännistöön ja hallitukseen kuuluvat Salokunnan edustajat Juho Leikkaa, Juho Vähähisso ja Oskari Pipo. Vähitellen tunteet jäähtyivät ja kun kunnan jakokin raukesi, tämä silloin tunteita kuumina pitänyt kysymys poistui päiväjärjestyksestä." Historiikin mukaan Karkun Säästöpankin Kärppälän konttori aloitti vuoden 1943 alusta, joten aikansa sekin otti. Isoisäni Jalmari Vuorinen, joka asui Kärppälän Masossa, valittiin Karkun kunnanvaltuustoon vuonna 1921 ja hän toimi siitä lähtien yhtäjaksoisesti 24 vuotta joko valtuuston tai kunnallislautakunnan (nyk. kunnanhallitus) jäsenenä. Näiden lisäksi hän kuului lukuisiin eri lautakuntiin. En tiedä, mutta olen varma, että hän oli puoltamassa kunnan jakoa. 90-vuotishaastattelussa Tyrvään Sanomissa 17.12.1966 hän kertoo, että joutui usein kulkemaan jalkaisin kokouksiin Palvialaan. Huumorilla hän toteaa, että tuli siinä kuntokävelyä vanhuudenkin varalle. Toisinaan hän pääsi kunnallisneuvos Aaro Mattilan autokyydissä tai hänen moottoriveneessään järven toiselle puolelle. Talvisin kulku järven yli sujui myös suksilla. Keväällä 2012 kävin hätäisesti tutkimassa Karkun kunnanvaltuuston pöytäkirjoja vuodelta 1927. Selvisi, että kunnan jakoa varten oli asetettu komitea, jonka lausunto käsiteltiin kokouksessa 28.3.1927. Sen mukaan uuteen Sastamalan kuntaan tulisi kuulumaan seuraavat kylät: Haapaniemen-, Hiedan-, Hurulan-, Innalan-, Jysiän-, Karkun-, Kojolan-, Koivun-, Kutalan-, Kärppälän-, Lielahden-, Oravulan-, Pitkäkaron-, Rainion-, Rikaisten- ja Vihtiälän kylät. Henkikirjurin 10.3.1927 antaman todistuksen mukaan uuteen Sastamalan kuntaan tulisi kuulumaan yhteensä 1844 henkeä. Karkun kuntaan jäisi loput kylät, yhteensä 2000 henkeä. Valtuusto hyväksyi jaon ja valtuutti komitean tekemään anomuksen valtioneuvostolle. Eihän Sastamalan kunta kovin pieni olisi ollut siihen aikaan. Kansakouluajalta muistan, että Suomen pienin kauppala oli Ikaalinen, noin 550 asukasta. Matkaan tuli kuitenkin mutkia. Entinen karkkulainen kansanedustaja Wäinö Selander teki asiasta valituksen. Valtuusto antoi monisivuisen vastineen valtioneuvostolle 28.2.1928. Siinä perusteltiin kunnan jakamisen tärkeyttä. Katselin pöytäkirjoja vain vuoden 1928 loppuun. Siihen mennessä valtioneuvoston hylkäävää päätöstä ei ollut tullut. En myöskään nähnyt Selanderin valitusta. Jälkeenpäin minua on harmittanut, kun jätin asian tutkimisen kesken. Vuonna 2007 uudelle kuntaliitoskaupungille etsittiin nimeä. Sastamala-ehdotuksia tuli, mutta nyt ei oikein muisteta, kuka ehdotti ja miksi. Eikö kukaan herroista tiennyt, että Sastamalan kuntaa oli yritetty perustaa jo vuonna 1927? Asumme pinta-alaltaan suurimmassa Pirkanmaan kaupungissa. Onneksi pelastimme vielä laajemman keskiaikaisen Sastamalan kirkonpitäjän nimen ja saimme kaupan päälle kauniin, entisen Karkun kunnan vaakunan. Uuden Sastamalan valmistelu kesti 80 vuotta, mutta täällähän on totuttu odottamaan. Raili Ruohola "Eikö kukaan herroista tiennyt, että…Sastamalan kuntaa oli yritetty perustaa jo vuonna 1927?"