Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

"Voisinko luopua kahvista, oluesta, suklaasta, saunasta, halpalennoista?"

Vanhan, uskollisen autoni matkamittari pyörähti viime perjantaina puolen miljoonan kilometrin paremmalle puolelle, ja se istutti päähäni uuden ajatuksen siitä, voisinko minä elää henkilöautotta. Mitä tapahtuisi, jos päättäisin luopua ajoneuvostani? Olisin joukkoliikenteen armoilla. Joutuisin asioimaan kävellen. Kasvattaisin kuntoani. Tekisin asioita hitaammin. Kenties vapautuisin kiireen, tuon nykypäivän vitsauksen, kynsistä. Kenties kiire kuristaisi minua entistä tiukemmin. Joutuisin ehkäpä asioimaan juosten. Kasvattaisin kuntoani yhtä kaikki. Tekisinkö asioita sittenkin nopeammin? Toisaalta voisin, mutta – aina sieltä tulee se mutta . Työskentely hankaloituisi, sosiaaliset suhteet saattaisivat kärsiä, ja joukkoliikenteen kylmät aikataulut sanelisivat omat aikatauluni – sen milloin lähden, milloin saavun. Varsin vieras tunne autoilijalle, jolle oma, henkilökohtainen ajoneuvo edustaa sitä samaa lämmintä vapautta kuin amerikkalainen unelma konsanaan. Elämänmuutos se tosiaan olisi, ja merkittävä sellainen. Pitäisi ajatella arkea – ja lomaa – uusiksi. Mikään ei toimisi täysin samalla tavalla kuin aikaisemmin. Mahdotonta se ei kuitenkaan olisi, ja siksi sillä ajatuksella on kiintoisaa leikkiä. Kirjailijoita on tapana neuvoa kolmella sanalla: kill your darlings. Tällä ei toki viitata kirjailijan mielitiettyihin, vaan sanoihin, sanontoihin ja aihepiireihin, joihin kirjailija on liian läpinäkyvästi hullaantunut ja joita kirjailija viljelee huomaamattaan niin, että niistä menee lukijalta maku. Ne pitää siksi tappaa, mutta niistä on niin kamalan kivuliasta päästää irti. "Mistä sinä olisit valmis luopumaan?" kysyy muuan nainen Hesburgerin mainoksessa ja jatkaa, voisiko hampurilaisketju luopua lihasta. Voisinko minä luopua lihasta? Tuskin tiedän parempaa ruokaa kuin hyvän pihvin, jonka päällä sulaa aimo annos valkosipulivoita. Voisinko luopua kahvista, oluesta, suklaasta, saunasta, halpalennoista? En tiedä – mutta tiedän sen, että kuka tahansa voi luopua rasistisista ajatuksista. Helppoa se, luopuminen, ei välttämättä ole, varsinkaan vaikeina aikoina – vaan ei taatusti mahdotontakaan. Aamulla taas pimeässä raavin jäätä vanhan autoni tuulilasista. "Voisinko luopua kahvista, oluesta, suklaasta,…saunasta, halpalennoista?"