Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Tulospalvelu

Uusi kirja: Mouhijärven villakehräämö varusti sota-aikana armeijaa, myöhemmin tehtaalla valmistettiin kankaat Suomen hiihtomaajoukkueen hiihtopukuihin

Metsän myynnistä oli Mouhijärvellä saatu niin hyvin tuloja, ja lampaita oli pitäjässä niin runsaasti, että niiden turvin voitiin perustaa pitäjään villakehräämö. Siitä alkoi yli 100 vuotta jatkunut langan ja kankaan valmistuksen perinne Mouhijärvellä. Maija-Liisa Laitinen on kirjoittanut kirjan Mouhijärven Willakehruutehtaasta sekä myöhemmin samalla paikalla toimineesta Häijään Kutomosta. Maija-Liisa Laitinen on Häijään Kutomon perustajan Viljo Mäkelän tytär. Omat lampaat eivät riittäneet Langan valmistus alkoi Mouhijärvellä 1890-luvulla, kun joukko mouhijärveläisiä perusti Mouhijärven Willakehruutehdas Oy:n. Aluksi lankaa tehtiin Mouhijärvellä kasvatettujen lampaiden villasta. Vähitellen näistä langoista alettiin kutoa myös kangasta. Toiminta laajeni ja tuotteiden kysyntä kasvoi. Pitäjän omien lampaiden villat eivät enää riittäneet, vaan villaa ja lumppuja piti ostaa muualta, aina ulkomaita myöten. Kehruun ja kutomon koneet tulivat Saksasta. Tehtaan johtajaksi 1910-luvulla tullut Kosti Salovaara osti kehruutehtaan osakkeet pitäjäläisiltä. Kankaita armeijan varusteisiin Ensimmäisen maailmansodan aikana Mouhijärven Willakehruutehtaalla meni hyvin, vaikka raaka-aineista olikin ajoittain pula. Tehtaalta toimitettiin paljon kankaita armeijan tarpeisiin. 1930-luvun lama ajoi tehtaan ahtaalle ja se pantiin myyntiin. Tehdas sai uudet omistajat 1930-luvun lopussa. Tehtaan nimeksi tuli Satakunnan Villa Oy. Villasta valmistetuilla tuotteilla alkoi olla jälleen menekkiä toisen maailmansodan aikana, ja Mouhijärven tehdas lähti uuteen nousuun. Kunnes vuonna 1947 tuhoisa tehdaspalo lopetti villan käsittelyn Siilijärven rannalla Mouhijärvellä kokonaan. Samalla paikalla toimintaa jatkoi Häijäässä aiemmin toiminut puuvillakutomo. Villan tilalle tulivat puuvilla ja tekokuidut. Jopa 4000 metriä kangasta päivässä Sinnikäs hiihdon harrastaja Viljo Mäkelä oli 1940-luvulla rakentanut ensimmäiset kutomossa tarvittavat koneet itse, kun ulkomaan valuuttaa ei riittänyt koneiden ostoon tuon ajan Suomessa. Siilijärven rannalla Häijään Kutomoa laajennettiin moneen otteeseen. Kangasta valmistui 3000–4000 metriä päivässä valmisvaateteollisuuteen uusilla, tehokkailla koneilla. Suomen hiihtomaajoukkue käytti neljissä MM- ja olympiakilpailuissa Häijään Kutomon kankaasta valmistettuja hiihtopukuja. Tehdas sulki ovensa Työtä kutomolla tehtiin aamusta iltaan kahdessa vuorossa. Henkilökuntaa oli 30–40, useimmat paikkakunnan omaa väkeä. Maailman tapahtumille ei 1970-luvun lopun aikaan kuitenkaan voitu mitään: tullit poistuivat ja rajat aukenivat kaupalle, ja kehitys levisi kaikkialle. Puuvillatehtaat toinen toisensa jälkeen sulkivat ovensa. Näin kävi myös tehtaalle Siilijärven rannalla Mouhijärvellä. Häijään Kutomon omistaja Viljo Mäkelä siirtyi tehtaan lopettamisen jälkeen täysipäiväisesti harrastamaan rakastamaansa urheilua. 3-kertainen mestariluokan ja 18-kertainen 1. luokan hiihtäjä oli vaihtanut vuosien kuluessa hiihtourheilunsa ampumaurheiluun, jossa voitti useita veteraanien ja reserviläisten mestaruuksia. Kutomon historia kirjana Maija-Liisa Laitisen kirjoittamassa kirjassa Yli sata vuotta lankaa ja kangasta Siilijärven rannalla – hiihtomäki osasyynä käsitellään pääasiassa Häijään Kutomon toimintaa sen alkuajoista lähtien. Kirjassa kerrotaan henkilöistä, jotka ovat olleet mukana kutomon toiminnassa, tehtaan tuotteista, asiakkaista sekä kutomon koneista. Kirja on myynnissä muun muassa Kapsäkissä Häijään Äijän kauppakeskuksessa.