Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Heinoolainen Jani Koivula taistelee pian jääspeedwayn Euroopan mestaruudesta Venäjällä – "Itsesuojeluvaisto pitää unohtaa, kotiasioita ei saa miettiä kesken kisan"

Jani Koivula lähtee ensi tiistaina Sastamalan Heinoosta autolla kohti Venäjän Ufaa. Edessä ovat miehen ensimmäiset jääspeedwayn EM-kisat. –Pihastamme on perille suunnilleen 2 600 kilometriä. Eli takapuoli kuluu penkissä todella kauan. Moskovassa ollaan vasta alle puolivälissä matkaa. Perillä Ufassa pitäisi olla torstaina. –Naapurini Sepän Jukka lähtee huoltajaksi ja lisäksi mukaan tulevat kaverit Tampereelta ja Hämeenkyröstä. Saamme siten matkalle kuskeja lisää. Edessä on taatusti mahtava kokemus, sillä jääspeedway on Koivulan mukaan Venäjällä todella suosittu laji. –Yleisöä on paljon ja EM-kisat kestävät kaksi päivää. Kisaviikonlopulle 9.-10. helmikuuta Ufaan luvataan noin 15 asteen pakkasta. Mukana on 16 kilpailijaa eri puolilta Eurooppaa. Mikä on tavoitteesi? –Voitto tietysti. Älä nyt sitä lehteen laita. Sanotaan vaikka, että ilman pisteitä en tule kotiin. Mitä se tarkoittaa? –Etten ole ainakaan viimeinen. Koivulan mukaan taso on varmasti kova, mutta kisoissa voi tapahtua kaikenlaista ja sijoitus saattaa olla kovin pienestä kiinni. –Minähän olen jo 36-vuotias vanha äijä ja harrastaja. Silloin nuorempana olin valmennusryhmissäkin mukana, kun olin vielä hoikka poika. Koivula on kisannut aiemmin SM-tasolla. –Jokaikinen SM-kisa on mennyt penkin alle. Aiemmin mulla ei ole ollut pyörässä näin hyvää konetta kuin nyt. EM-kisoihin lähtevä mies tekee työkseen kunnossapitohommia Vammalan vaneritehtaalla. Sykkeet korkealla ilman jarruja Koivulan kilpapyörä on 500-kuutioinen, kaksiventtiilinen ja metanolikäyttöinen. Runko tuli Hollannista. Paljonko se kulkee? –Riippuu välityksistä. Kisoissa vauhti on 90-140 kilometriä tunnissa. Koivulan mukaan jääspeedwaylla ei ole mitään tekemistä moottoripyöräilyn kanssa. –Jarruja ei ole, eikä tyhjäkäyntiä. Se tärisee ja pärisee. Pyörässä on kuivakytkin. Voi sanoa, että ajoa on kymmenen minuuttia ja päälle huoltoa viisi tuntia. EM-kisoissa ajetaan 5-6 erää parin päivän aikana. Yksi erä tarkoittaa neljää kierrosta ovaalin muotoisella radalla, joka on suunnilleen 400 metriä pitkä. –Tämä on aggressiivinen laji, siksi tykkään siitä. Sykkeet ovat varmaan korkeammalla kuin 400 metrin juoksussa. Kotiasioita ei saa miettiä kesken kisan. Itsesuojeluvaisto pitää unohtaa. Vasta muutama vuosi takana Koivula on ajanut jääspeedwayta vasta noin viiden vuoden ajan. –Alle kaksikymppisenä kokeilin, mutta silloin ei ollut rahaa jatkaa. Kaikki lähti muutama vuosi sitten siitä, kun hän etsi netistä itselleen kesäpyörää, mutta silmä osuikin talviseen pitkäpiikkiversioon. Koivula osti talviajoon sopivan pyörän ja alkoi seurailla alan Facebook-ryhmiä. –Katsoin, että perkule... SM-kisatkin ovat tulossa. Koivula meni sinne ja nyt ollaan tässä. Oletko kaatunut ikinä pahasti? –Pari kertaa. Murtumaa en ole saanut ikinä. Koivulan on pakko kävellä tallinsa ovelle ja koputtaa puuta. –Olen niin taikauskoinen. Mies kertoo harjoittelevansa Rautaveden jäällä kotinsa lähellä. Hän toivoo, että nuoret innostuisivat lajista. –Ajoaika on lyhyt, eikä nykynuoriso ole oikein kiinnostunut tästä tekniikasta. Kaupungin tuki ei olisi lajille pahitteeksi. –Esimerkiksi Oulun kaupunki tukee jääspeedwayta ja auraa radat. Siellä toiminta on lähtenyt nousuun.