Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö

Koulukiusaamiskeskustelu jatkuu: "Vanhempien yhteistyössä on voimaa", sanovat alan ammattilaiset – Tulossa keskustelutilaisuus lasten ja nuorten yksinäisyydestä

Tyrvään Sanomien verkkolehdessä (25.1.) oli haastattelu kahden äidin kokemuksesta, jota ei kenellekään koululaisen äidille toivoisi. Kokemuksesta, jota ei myöskään voi etukäteen tietää ja ennustaa. Miksi joku koululainen joutuu kiusaamisen kohteeksi ja miksi kiusaamista ei saada loppumaan? Sitä kiusatun vanhemmat usein pohtivat, kun miettivät keinoja oman lapsen tilanteen helpottamiseksi. Kun seuraa läheltä oman lapsen kipua, sillä nimellä voi hyvällä syyllä ulkopuolisuuden kokemusta kutsua, voi olo olla melko keinoton. Hienoa, että kiusatun lapsen perhe oli ottanut yhteyttä koulupsykologiin, josta on ollutkin apua. On tärkeää, että uskalletaan hakea apua, sillä pitkään jatkuva kiusaaminen jättää usein syvät jäljet, kuten äiti haastattelussa toteaa. Myös kouluissa on monia keinoja puuttua kiusaamiseen, ja pyrkiä ehkäisemään, että kiusaamista ei pääsisi tapahtumaankaan. Tästä kaikesta hyvästä huolimatta, kiusaamista tapahtuu: joku jää aina porukan ulkopuoliseksi, ja kaikkea emme edes tiedä ja huomaa. Surullista. Miten luoda vahva me-henki? Sastamalan seudun mielenterveysseuran hallinnoiman Kimpassa emme ole yksin -hankkeen tavoitteena on pureutua lasten ja nuorten ulkopuolisuuden kokemukseen omassa luokkayhteisössään. Hankkeessa kehitetään koululuokkien me-hengen vahvistamiseen liittyviä keinoja. Jos luokassa vallitsee hyvä me-henki, vaikuttaa se automaattisesti siihen, että porukka pitää huolen jokaisen luokkakaverin mukanaolosta niin välitunnilla kuin ryhmätöissäkin. Jos luokassa jää yksikin oppilas ulkopuoliseksi, ei voida puhua hyvästä me-hengestä. Ryhmäyttäminen on yksi tärkeä osa me-hengen kasvattamista, mutta siihen tarvitaan aikaa ja vielä vähän aikaa. Yksi tai kaksi tuntia ryhmäyttämistä yhdelle luokalle ei riitä, sillä päästään vasta alkuun. Uuden luokan alkaessa ryhmäytymisen tulee olla intensiivistä ja siinä tulee huomioida temperamentiltaan erilaiset lapset ja nuoret. Kaikki eivät innostu ja tutustu yhtä nopeasti, toiset ovat hiljaisempia ja ujompia kuin toiset. Ja sehän on tietysti huomioonotettava asia. Mitä minä voin tehdä? Olennaista on myös vuorovaikutustaitojen opettaminen lapsille ja nuorille. Mitä tarkoittaa vastuun kantaminen luokkakaverista? Mitä minä voin osaltani tehdä, jotta luokkakaverillani olisi hyvä olla? Voitaisiinko me kaveriporukalla puolustaa kiusattua? On hienoa, että nyt kouluissa opetetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Kimpassa-hankkeen visio on, että vuorovaikutustaidot olisivat tulevaisuudessa osana perusopetusta, jolloin lukujärjestyksessä lukisi omana kohtanaan vuorovaikutustaidot. Miksi yläasteella ei voisi olla oma vuorovaikutustaitojen opettajan virka? Lapseen kohdistuva kiusaaminen on koko perhettä koskettava kriisi, ja lapsen kiusaamistilanteessa myös vanhemmat tarvitsevat tukea. Vanhempien tehtävä on sopivalla tavalla lapsen kouluunmenon kannustaminen ja samalla kouluunmenon vaikeuden ymmärtäminen, pahasta olosta keskusteleminen, mahdolliset nukkumiseen liittyvät vaikeudet ja kenties ahdistuksen sietäminen yhdessä lapsen kanssa – ja se ei ole kevyttä puuhaa. Mutta mitäpä ei tekisi oman lapsensa vuoksi. Yhteistuumin voisimme onnistua ainakin vähentämään lasten ja nuorten toisiinsa kohdistamaa kiusaamista ja ulkopuolelle sulkemista. Koulujen toimien lisäksi vanhempien yhteistyössä on voimaa. Tärkeää on olla kiinnostunut myös oman lapsen luokan hyvinvoinnista, vaikka omalla lapsella sattuisi juuri nyt olemaan asiat kunnossa. Joskus voi käydä niin, että itsekin on avun tarpeessa. Keskustelutilaisuus lasten ja nuorten vanhemmille Kimpassa-hanke järjestää peruskouluikäisten vanhemmille tilaisuuden kuulla enemmän lasten ja nuorten yksinäisyyden teemasta torstaina 28. maaliskuuta kello 17.30–19.30 osoitteessa Puistokatu 2, Sastamala. Tilaisuus sisältää noin tunnin mittaisen alustuksen, jonka jälkeen keskustellaan ulkopuolisuudesta, sen vaikutuksista ja yksinäisyyteen vaikuttamisen keinoista. Ilmoittautumiset 11.3. mennessä osoitteeseen miia.niemela@tukitalo.com tai 050 463 2173. Miia Niemelä Elina Plihtari Kimpassa emme ole yksin -hanke