Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Tulospalvelu

Suomen Yrittäjien päällikkö kritisoi isojen hankintayksiköiden käyttöä kuntahankinnoissa: "Joku muu ohjaa prosessia kuin kunnat itse" – Sastamala kehittää nyt hankintatreffejä ja uudistaa hankintaohjettaan

Sastamalan kaupunki alkaa edistää hankintoja paikallisista yrityksistä muun muassa päivittämällä hankintaohjettaan ja lisäämällä vuoropuhelua yrittäjien kanssa. Konkreettisena toimena kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg aikoo esittää kaupungin hankintaohjeeseen muutosta, jonka perusteella isoja valtakunnallisia tai alueellisia hankintayksiköitä voisi käyttää vain perustellusta syystä. –Viranhaltijoiden pitäisi perustella, miksi hankinta pitää tehdä hankintayksikön kautta ja miksi sitä ei voi tehdä omana hankintana, toteaa Malmberg. Tällä hetkellä kaupunki käyttää hankinnoissaan useita isoja hankintayksiköitä, muun muassa KL Kuntahankinnat Oy:tä ja Tuomi-Logistiikka Oy:tä. Sastamalan yrittäjäjärjestöjen edustajat kokevat, että hankintayksiköiden vaarana on, että kaupunki ei näin toimimalla suosi paikallista yrittäjyyttä niissä hankinnoissa, joissa hankintalain mukaan voisi. Lue myös: Leasingautoja, hoitotarvikkeita, vammaiskuljetuksia... Sastamalan kaupunki hankkii vuosittain miljoonilla euroilla tuotteita ja palveluja isoilta hankintayhtiöiltä – Mitä jää paikallisen yrittäjän käteen? "Hankintayksiköissä joku muu ohjaa prosessia" Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin ymmärtää hankintayksiköihin kohdistuvan huolen. Hän vieraili Sastamalassa torstaina ja koulutti kaupungin viranhaltijoita, luottamushenkilöitä ja yrittäjiä yrittäjyysmyönteisten julkisten hankintojen edistämisessä. Grekinin mukaan pienten paikallisten yritysten ei ole helppo päästä mukaan suurten hankintayksiköiden kilpailutuksiin. –Yrityksellä pitää olla tosi kova toimitusvarmuus, jotta pääsee niihin mukaan. Itse arvostan enemmän ostoja, jotka on tehty paikallisesti, Grekin sanoo. Hankintayksiköiden ongelma on hänen mukaansa hankintojen kontrolloimattomuus. –Poissa silmistä ja poissa mielestä, Grekin sanoo ja jatkaa: –Joku muu ohjaa prosessia kuin kunnat itse. Lisää vuoropuhelua, hankintatreffit suunnitteilla Yrittäjäjärjestöt toivovat hankintaprosessien kehittämiseen lisää vuoropuhelua kaupungin ja yrittäjien kesken. Vammalan Yrittäjien puheenjohtaja Jari Moisio toivoo muun muassa, että kaupunki käyttäisi yrittäjäjärjestöjen asiantuntemusta ja paikallistuntemusta hankintojen tekemisessä. Sastamalan elinkeinojohtaja Ursula Lumme lupaa, että ajatusta edistetään. Hän on suunnitellut hankintatreffien järjestämistä yrittäjien ja kaupungin kesken tietyillä sektoreilla, esimerkiksi teknisellä puolella. –Näin saisimme saman pöydän ääreen yrityksiä, jotka tarjoavat palvelujaan, Lumme toteaa. Hän myöntää, että kaikilla hankintoja tekevillä ei välttämättä ole tietoa siitä, mitä paikalliset yritykset tekevät ja tarjoavat. Kunnalle pieni hankinta, mutta yrittäjälle iso Paikallisille yrityksille kunta on tärkeä asiakas. –Jos kaupunki ostaa 18 000 eurolla, se voi olla yrityksen liikevaihdosta viides- tai neljäsosa, Moisio sanoo. Satu Grekinin mukaan todellisuus on vieläkin karumpi. Yrittäjän tulot ja verot -selvityksen mukaan neljäsosa Suomen täysipäiväisistä yrittäjistä ansaitsee enintään 15 000 euroa vuodessa. –On hienoa, että niin pienellä jaksetaan yrittää. –Kunnan näkökulmasta hankinta voi olla pieni, mutta yrittäjälle se on suuri, Grekin muistuttaa. Hän lisää, että hankintojen tekeminen alueen yrityksistä edistää myös alueen työllisyyttä. "Yrittäjät eivät tarjoa, jos eivät saa kauppaa" Kaupunginjohtaja Malmberg arvioi, että kaupungin julkisissa hankinnoissa on menty eteenpäin. Kaupunki on esimerkiksi avannut vuosi sitten julkisen pienhankintajärjestelmän Cloudian, jossa näkyvät kaikki kaupungin yli 10 000 euron hankinnat. Tästä huolimatta tekemistä riittää. Satu Grekinin mukaan tilanne on kuitenkin valtakunnallisesti verrattuna Sastamalassa hyvä. Kaupungissa on hankintaohje, se on luettavassa muodossa, ostolaskut ovat avoimesti nähtävillä, hankintajärjestelmä Cloudia on käytössä ja kaupunki harjoittaa markkinavuoropuhelua. Yksi merkki hankintaprosessin toimivuudesta on myös se, että kaupunki saa tarjouksia. –Yrittäjät eivät tarjoa, jos he eivät usko, että voivat saada kauppaa, Grekin sanoo.