Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö

Tämän takia Sastamalan vesi kallistuu – Listasimme seitsemän syytä vesimaksujen korotukseen

Sastamalan Veden liikelaitos päätti kolmen vuoden päähän ulottuvasta talouden tasapainotussuunnitelmastaan ja keskustelua herättäneistä taksakorotuksista torstai-iltana. Suunnitelman mukaan veden käyttömaksut nousevat 15 prosenttia tänä, ensi ja seuraavana vuonna, käyttömaksu 5 prosenttia ensi vuonna sekä isojen teollisuus- ja erityisrakennusten liittymismaksu 100 prosenttia tänä vuonna. Toteutuakseen täysimääräisinä korotukset vaativat vielä vuosittain erillispäätökset. Seitsemän syytä Sastamalan kaupunki tiedotti vesimaksujen korotuksista ja niihin johtaneista syistä heti torstai-iltana liikelaitoksen johtokunnan kokoonnuttua. Tyrvään Sanomat listasi tiedotteen pohjalta seitsemän perustetta Sastamalan vesimaksujen korotuksille. 1. Vesihuoltolaki Vesihuoltolaki edellyttää, että vesihuoltolaitoksen pitää tulla toimeen omilla tuloilla ja kattaa taksalla laitoksen varautuminen ja toiminta. Sastamalan Veden liikelaitos on tehnyt kahtena viime vuonna tappiota yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa. Liikelaitoksen toiminta on lain mukaan saatava "pyörimään omillaan". 2. Investoinnit on maksettava Vesiliikelaitos on tehnyt viime vuosina miljoonainvestointeja. Näistä on aiheutunut pitkäaikaisia pääomakustannuksia, jotka on saatava maksuun. Suurimmat investoinnit ovat runkovesijohdon rakentaminen Hämeenkyröstä Sastamalaan ja jätevedenpuhdistamon rakentaminen Huittisiin. Runkojohto Hämeenkyröstä Sastamalaan maksoi 12 miljoonaa euroa, josta valtion tuki oli 5,5 miljoonaa euroa. Jätevedenpuhdistamon kaupunki rakensi yhdessä Huittisten ja Punkalaitumen kanssa, koska kuntien vanhat puhdistamot tulivat 2010-luvulla saneerausikään. Puhdistamon valmistuttua Sastamala saattoi sulkea neljä omaa jätevedenpuhdistamoa, joista viimeisimmän viime vuonna. Huittisissa jätevedenpuhdistus on entistä tehokkaampaa ja vähemmän ympäristöä rasittavaa. Käytössä on muun muassa biologinen puhdistus, jossa ei käytetä kemikaaleja. Huittisten puhdistamon lisäksi biologinen fosforin poisto on käytössä toistaiseksi ainoastaan Savonlinnassa. 3. Vähän omia vesivaroja Vaikka Sastamalan kaupunki on pinta-alaltaan laaja, alueella on vähän omia pohjavesivarantoja. Kaupungin oma pohjavedenotto kattaa vain puolet alueen talousveden tarpeesta. Pohjavettä on ostettava naapurikunnista. Ostovesi on hyvälaatuista, mutta lisää kustannuksia. 4. Pintavedestä luopuminen Pintavettä ei ole käytetty Sastamalassa talousvetenä enää kymmeneen vuoteen. Vesiliikelaitoksen tiedotteen mukaan pintavedestä haluttiin siirtyä pohjaveden käyttöön, koska pintaveden ongelmina olivat etenkin loppukesästä vesijohtoverkossa esiintyneet maku- ja hajuhaitat sekä desinfioinnissa tarvittu suuri kloorin määrä. Raakavesi oli altis myös erilaisille Kokemäenjoen yläjuoksun mahdollisille kemikaalionnettomuuksille. Pintavedestä luopuminen ja pohjaveden käyttöön siirtyminen merkitsivät sitä, että kaupungin oli investoitava runkovesijohtoihin, joilla vettä tuodaan Sastamalaan muun muassa Hämeenkyröstä. 5. Yli 1000 kilometriä ylläpidettävää verkostoa Sastamala on Pirkanmaan laajin kunta ja kaupunkirakenne on hajanainen. Vesiliikelaitoksen alueella on ylläpidettävää vesi- ja viemäriverkostoa yli 1100 kilometriä ja tämän lisäksi lähes 150 pumppaamoa ja paineenkorotusasemaa. Tämä on paljon verrattuna moniin väkiluvultaan vastaavankokoisiin kaupunkeihin. 6. Energian hinta noussut, veden käyttö vähentynyt Sastamalan Veden menot ovat kasvaneet energian hintojen nousun myötä, mutta veden käyttö ja sen tuottamat tulot ovat vähentyneet. Veden käyttömääriä ovat laskeneet kaupungin negatiivinen väestönkehitys ja teollisuuden entistä tehokkaampi veden käyttö. 7. Tuleviin investointeihin varauduttava Vesiliikelaitoksen on varauduttava taksoilla tuleviinkin investointeihin. Sastamalan Veden johtajan Kimmo Toukoniemen mukaan vesiliikelaitoksen on lähivuosina saneerattava kiinteitä rakenteita, pumppaamoja ja verkostoa. Suurimmat, jo päätetyt investoinnit ovat 970 000 euroa Vammalan jätevedenpuhdistamon lietteen vastaanottoon ja jäteveden esikäsittelyyn sekä 600 000 euroa Marttilan vesitornin korjaukseen. Toukoniemen mukaan liikelaitos on pakotettu tekemään investointeja koko ajan. –Sellainen tilanne, ettei mihinkään olisi tarvinnut investoida, ei ole todellinen. Rakenteet ja tekniikka vaativat ylläpitoa sekä huoltoa ja kaikella on oma elinkaarensa, Toukoniemi toteaa. Muuallakin on nostettu Sastamalan vettä pidetään julkisessa keskustelussa huomattavan kalliina eikä vesimaksujen korotuksia ole katsottu hyvällä. Korotuksia on tehty kuitenkin muuallakin. Vesilaitosyhdistyksen mukaan vesihuoltomaksuihin on tullut isoja korotuksia viimeisten vuosien aikana ympäri Suomen. Vuosien 2007 ja 2017 aikana verrokkiomakotitalon vesi- ja viemärimaksut ovat nousseet keskimäärin 57,3 prosenttia ja verrokkikerrostalon 53,9 prosenttia. Sastamalan Vesi kertoo tiedotteessaan, että Sastamalassa taksojen nostot noudattavat samaa linjaa kyseiseltä ajalta. Lue myös: Vesimaksut voivat nousta jopa 20 prosenttia kolmessa vuodessa – Tätä se merkitsisi euroina Sastamalan keskivertotaloudelle