Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Älä hauko liikaa henkeä, vaan opettele hengittämään oikein – "Hyvä hengitys on sellaista, ettei kukaan huomaa sitä", neuvotaan Sastamalan opiston kurssilla, katso video

Miksi ihmeessä hengitystä pitää opetella? Kaikkihan osaavat hengittää, vai osaavatko sittenkään? Oikeanlaista hengitystä Sastamalan opiston kurssilla Mouhijärvellä opettava Jenni Järvenpää sanoo, että kyse on vakavasta asiasta. Väärästä hengitystavasta voi seurata jopa happivaje. Meille on kautta aikojen opetettu, että keuhkot pitää vetää täyteen ilmaa ja sitten puhaltaa se suun kautta ulos. –Ei näin! Jenni Järvenpää tyrmää suoralta kädeltä. Liikaa ei pidä haukkoa henkeä – pienempikin määrä riittää. –On virheellinen uskomus, että suuri hengitys on terveellistä, ja hiilidioksidi pelkkää jätettä. Mistä sitten tietää, että hengittääkö liikaa? –Liikahengittämisen oireita ovat esimerkiksi suun kautta hengittäminen, jatkuva huokailu, nenän niiskuttaminen, rykiminen, kurkun selvittely, kuorsaus, uniapnea, stressi, paniikkihäiriö ja astma, Järvenpää luettelee. Mistä johtuu, että ihminen hengittää liikaa? –Hengitys voi häiriintyä monesta syystä. Yksi syy voi olla stressi, se kiihdyttää hengitystä. Tai syy voi löytyä ravinnosta. Jos ylensyö tai syö epäterveellisesti. Minkälaista on hyvä hengitys? –Se on äänetöntä, näkymätöntä ja vaivatonta. Kun hengität oikein, hengität niin, ettei kukaan sitä huomaa. Järvenpää antaa vinkin häiriintyneen hengityksen korjaamiseksi: teippaa suu kiinni yöksi. Kuulostaa kummalta. Miksi suu pitää teipata? –Se rauhoittaa mielen, rentouttaa ja syventää unta, parantaa unen laatua, pitää suun kosteana, se on hyväksi hampaille ja nielun rakenteille, vähentää kuorsausta ja lievittää uniapnean oireita. Kannattaa kokeilla. Kurssilla Järvenpää kertoo yksinkertaisen konstin myös siihen, kuinka tukkoisen nenän saa auki. Väärä hengitys jumittaa niskat Jenni Järvenpää on koulutukseltaan hieroja. Työssään hän on huomannut, että väärä hengitystekniikka saattaa aiheuttaa niska- ja hartiaseudun jumeja sekä ryhtivirheitä. –Pää työnnetään eteen, kun hengitysteille tarvitaan lisää tilaa, Järvenpää sanoo. Hengittämiseen pitäisi Järvenpään mielestä kiinnittää huomiota jo lapsena. –Erityisesti pienten lasten vanhemmille haluaisin päästä puhumaan suun kautta hengittämisen haitoista. Se vaikuttaa lapsen kasvojen luuston kehitykseen. Ulkonäön lisäksi lukuisat terveyshaitat ja jopa oppimisvaikeudet liitetään tähän. Jenni Järvenpää opettaa oikeaa hengitystekniikkaa Sastamalan opiston kurssilla Mouhijärvellä. Ensimmäinen kurssi vetelee jo viimeisiään, mutta maaliskuussa on tulossa uusi kurssi. –Kurssilaisten reaktio on aina sama: Miksei tätä opeteta kaikille? Videolla Jenni Järvenpää antaa vinkin hyvään hengitykseen: Vaikka hengittäisimme kuinka paljon, happea ei sitoudu määräänsä enempää" Hoitava hengitys -kurssin vetäjä, hieroja Jenni Järvenpää muistuttaa, että elimistö ei saa yhtään enempää happea hengitystä suurentamalla, vaikka usein niin ajatellaankin. –Happea on jo elimistössä niin paljon kuin hemoglobiini pystyy sitä kantamaan. Vaikka hengittäisimme kuinka paljon, happea ei sitoudu hemoglobiiniin määräänsä enempää. Kun ihminen alkaa hengittää voimakkaammin, hiilidioksiditaso alkaa laskea. –Keuhkot menettävät hiilidioksidia jokaisella uloshengityskerralla ja hiilidioksidipitoisuus laskee keuhkoissa välittömästi. Hiilidioksiditaso laskee alle normaalin parissa minuutissa. Jo 3–5 minuutissa useimmat kehon solut havaitsevat alenevan hiilidioksidipitoisuuden. Aivojen hiilidioksiditaso laskee alle normaalin 15–20 minuutissa. Haitallista tämä on siksi, että hiilidioksidivajeesta seuraa happivajeen lisäksi myös verisuonten supistuminen. Järvenpää sanoo, että hiilidioksidi toimii myös sileiden lihasten rentouttajana. –Sileitä lihaksia ovat lihakset, joita emme voi tietoisesti hallita. Niitä on esimerkiksi sisäelimissä, ilmateissä, verisuonistossa ja virtsateissä. Hiilidioksidin puutteessa nämä lihakset kramppaavat ja aiheuttavat siten erinäisiä oireita. Ilmateiden kouristukset aiheuttavat astman oireita, verisuonten supistuminen kohonnutta verenpainetta. Vatsan ja suoliston lihasten supistumiset huonontavat ruuansulatusta. Hoitava hengitys on Buteyko-menetelmään perustuva itsehoitomenetelmä, jonka avulla pyritään normalisoimaan häiriintynyt hengitys. Käytetään mm. tukkoisuuden, astman, kuorsauksen, uniapnean sekä paniikkihäiriön ja stressin oireiden helpottamiseen. Sastamalan opiston kurssilla selvennetään hengitystavan merkitystä terveydelle ja ohjataan terveyttä edistävään hengitykseen. Parantunut hapensaanti vähentää hengästymistä ja lisää jaksamista sekä parantaa unen laatua. Uusi Hoitava hengitys -kurssi alkaa Sastamalan opistossa maaliskuussa.