Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Voihan peijaiset! Hyvää ruokaa ja huumoria – Asiaakin puhuttiin: "Kaikki männyntaimet on jyrsitty Ekojärvellä", katso kuvat juhlista

Hirvi- ja valkohäntäpeurojen määrän kasvu näkyy taimikoissa ja kaurapelloilla. Puolentoista metrin pituiset männyn- ja koivuntaimet sekä tuleentunut kaura ovat hirven herkkua. Peura viihtyy rehupelloilla, ja rehupaaliin eksyneet papanat pilaavat koko paalin sisällön. –Kaikki männyntaimet on jyrsitty Ekojärvellä. Vain keskimäärin neljän taimen latvus sadasta jää syömättä. Alueet pitää istuttaa uusiksi, ja mitä hyötyä siitä kuitenkaan on, huokaa Raili Stormi kaikkien metsänomistajien puolesta. Puiden pehmeä ja tuorein kasvuston osa houkuttaa hirviä puoleensa. Kun latvat on syöty, ei puista ole enää mihinkään. Viiden kilometrin säteellä yli 60 peurakolaria Peurakolarit ovat arkipäivää Sastamalassa. Mauri ja Taru Kaaja asuvat Stormin kylässä valtatie 12:n varrella. Peurojen valtava määrä näkyy heidän jokapäiväisessä elämässään liikenneturvallisuuden kantilta katsottuna. –Viime vuonna kohdallamme sattui viiden kilometrin säteellä yli 60 peurakolaria. Rekkakuskit eivät aina edes huomaa haveria, ja usein peurat raahautuvat paniikissa pihallamme ilman jalkoja metrejä kerrallaan, toteaa Taru Kaaja. Monesti on käynyt niin, että alueen peurayhdyshenkilö Heino Laakkonen on soittanut aamulla Mauri Kaajalle ilmoittaen, että yön tunteina on jälleen kerran käyty hakemassa heidän piha-alueeltaan pahoin vahingoittunut peura. Kolareita sattuu etenkin syysaikaan. Kaajojen mukaan kolarivähennys ei näy peurojen määrässä. Hirvijahdissa 22 päivänä Lantulalainen Kalevi Levonoja peri isänsä kuoltua metsästysseuran jäsenyyden 12-vuotiaana. Hän oli vuosikymmeniä mukana toiminnassa aloittaen metsästyksen vasta 60-vuotiaana. Levonoja oli samoihin aikoihin kymmenen vuoden ajan seuran puheenjohtajana. Hänen mukaansa vanhempanakin voi aloittaa metsästyksen. Vaadittavat luvat ja kokeet suoritettuaan voi lähteä metsälle muiden mukana. –Olin päättyneellä metsästyskaudella mukana hirvijahdissa 22 päivänä, kertoo Levonoja tähdentäen metsästäjien tekevän merkittävää yhteiskunnallista työtä. Peura- ja hirvikantojen kurissapitäminen vaatii paljon talkootunteja. Metsästys liittyy maanomistukseen. Levonojan mukaan on tärkeää, että maanomistajat ymmärtävät metsästäjien tekevän työtä heidän hyväkseen. –Joskus istun passissa viisikin tuntia, enkä näe ainuttakaan peuraa tai hirveä. Toiset voivat saada kaadon heti paikalle tultuaan. Velvollisuudentunto, vastuullisuus ja jännitys auttavat jaksamaan pitkinä päivinä. Peuranmetsästyksen vapauttamista ei Levonoja kannata. –Siinä on liikaa riskiä muille metsässä liikkujille. Peuranmetsästyksen pitää pysyä metsästysseurojen alaisuudessa. Ja alkoholin suhteen on ehdoton nollatoleranssi. Peijaiset joka viides vuosi Lopen-Perän Metsästysseuran puheenjohtaja Ilkka Ekojärvi ja sihteeri Pentti Virtanen mainitsevat 85-vuotiaan seuran toimintaan kuuluvan metsästyksen ohella saunaillat Herapirtillä sekä hirvenhiihto-, hirvenjuoksu- ja ampumakilpailut. Peijaisia juhlitaan metsästysalueen maanomistajien ja naapurimetsästysseurojen edustajien kanssa joka viides vuosi. Peijaisissa annettiin Suomen Metsästäjäliiton hopeinen ansiomerkki Jussi Kaupille ja Metsästäjäliiton riistanhoidon ansiomerkki Markku Katajistolle . Ansiokirjat saivat Pekka Mattila , Pauli Nuutila ja jahtisihteeri Petri Jääskeläinen . Paikalliset maanviljelijät muistivat kiittäen Tauno Pajunojaa Vihdanlammen majavankaadoista.