Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Vaalikone

"Ennen pitkää tämäkin ongelma ratkeaa – tavalla tai toisella"

MIELIPIDE Nykyään kaikki maksaa, oli tapana ennen vanhaan tokaista. Mutta kohtuullisia olivat asumis- ja autonkäyttökulut tähän päivään verrattuna. Kun näillä leveyksillä energian hinta ja sen verotus nostetaan tappiin, se puree. Varsinkin pienituloista kansanosaa. Suurin pala käteen jäävästä palkasta tai eläkkeestä hupenee energiaan, veteen ja erilaisiin käyttömaksuihin, perusmaksuihin ja näihin liittyviin veroihin. Eikä se ruokakaan taida niitä pienimpiä menoeriä olla. Siihen toki voi itse jotenkin yrittää vaikuttaa. Nyt, kun on alettu ennustaa ihmisen jättämien hiilijalanjälkien johtavan isoon katastrofiin, ovat kaikenlaiset markkinamiehet, ja miksei valtiokin, hoksanneet keinot tälläkin asialla rahastukseen. Sähköautoja pidetään ainoana mahdollisuutena selvitä hengissä. Naudat pitäisi jättää syömättä ja korvata jollakin lihan näköisellä tuotteella. Vanhat autot olisi heti romutettava, kivihiili jätettävä maan alle, turve suolle ja saunaklapitkin pinoon. Ettei nyt vaan olisi ketunhäntä osalla markkinoijista kainalossa, tai ainakin sähköautotehtaan tai akkuverstaan osakkeita salkussa. Onko nyt unohdettu vallan se, että ainakin joku aika sitten päästiin hyviin tuloksiin vähentämällä päästöjä vaikkapa katalysaattorein ja savukaasujen puhdistamisella. Nytkin osataan valmistaa polttoaineita, jotka pyörittävät moottoria melko vähin pakoputkesta karkaavin myrkyin. Väitän, että lämpövoimaloidenkin päästöjä voitaisiin uusilla innovaatioilla merkittävästi vähentää. Tuntuu, ettei halutakaan näitä asioita kehitellä, vaan edessä olisi vain yksi, ja kallis konsti. Pelkin veronkorotuksin ei maailmamme pelastu. Eläminen on usealle tullut jo niin kalliiksi, ettei ilman yhteiskunnan osuutta ole mahdollista selvitä arkisista menoista. On kummallista, ettei työssä käyminenkään tuota omin päistä toimeentuloa. Tukia pitää hakea asumiseen ja jopa leipäjonossa pitää poiketa. Tätäkin tilannetta sitten käytetään härskisti hyväksi pitämällä asuntojen vuokrat niin korkealla, että apua on haettava. Tämä osa taas livahtaa vuokranantajan taskuun. Melko helposti tulee mieleen kysymys, miksi eläkkeitä vielä pienennetään leikkaamalla indeksejä. Olisiko järkeä kajota jonkinlaisella korotuksella myös työeläkeyhtiöiden kassoissa makoileviin reippaaseen 200 miljardiin euroon, ja pitäisikö taata kaikille kansalaisille minimitoimeentulo vaikkapa kansalaispalkkana. Vältyttäisiin raskaalta tukibyrokratialta ja ihmiset säilyttäisivät arvokkuutensa. Sama raha palaa joka tapauksessa. Toivoa sopii, ettei köyhiä hyljätä kuten vanhuksille on käynyt joissakin bisneshautomoissa. Totuus lienee sekin, että meitä jalanjälkiä jättäviä on Maan päällä aivan liikaa. Ennen pitkää tämäkin ongelma ratkeaa. Tavalla tai toisella. Matti Heinonen