Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Tätä soten kaatuminen tarkoittaa Pirkanmaan kannalta – ratkaisujen viivästyminen on huonoin vaihtoehto: "Jokainen vuosi menetämme satoja miljoonia säästöpotentiaalia"

Sote-uudistuksen kaatuminen käynnisti arviot, mitä kaatumisesta seuraa ja valuuko tehty valmistelutyö hukkaan. Pirkanmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen muutosjohtajan Jaakko Herralan mielestä kaikkein huonoin vaihtoehto on, että ratkaisut venyvät vuoden vaihteen yli. –Pitäisi päästä nopeasti eteenpäin, huoltosuhde ja väestön ikääntyminen kävelevät muutaman vuoden sisällä meitä vastaan ja ne ovat jo näkyvissä. Jokainen vuosi tarkoittaa että menetämme satoja miljoonia vuodessa säästöpotentiaalia, Herrala sanoo. Hän toivoo, että seuraava hallitus löytää nopeasti ratkaisun, jolla tehty valmistelutyö hyödynnetään. –Se ei tarkoita että pitää löytää malli. Kaikki puolueet sanovat, että pitää löytää leveämmät hartiat, sote ja sotu pitää uudistaa. Hänen mukaansa Pirkanmaalla sote-palveluiden suunnittelussa oltiin jo lähes maalissa. Mahdollista on, että esimerkiksi Pirkanmaalla kuntajohtajat ja puolueet miettivät, lähtevätkö ne yhdessä toteuttamaan jotakin mallia. Herralan mukaan vaihtoehto on mahdollinen ja todennäköinen. Samalla pitäisi seurata, päästäänkö johonkin valtakunnalliseen ratkaisuun. –Meillä on hyvää etsikkoaikaa, koska pääosin valmistelukoneisto on käynnissä kesäkuun loppuun. Tähän haarukkaan pitäisi jokin ratkaisu löytää. Useita vaihtoehtoja Mahdollisia vaihtoehtoja on useita. Voi olla, että sote- ja maakuntauudistus olivat liian iso pala, ja että uudistusta viedään eteenpäin pienemmissä kokonaisuuksissa. Toivottavampaa Herralan mukaan on, että nyt tehtyä työtä jatketaan. –Siitä olisi helpoin askeltaa eteenpäin niin, että sote-palvelut tulisivat yhden sateenvarjon alle ja kipukohtana ollut valinnanvapaus mietittäisiin uudelleen, Herrala sanoo. Toisaalta myös maakuntamallissa oli ongelmansa ja nimenä se liitetään keskustapuolueeseen. Herrala muistuttaa, että mallilla haettiin sitä, mistä periaatteessa eri puolueet ovat yhtä mieltä. –Sehän tarkoittaa laajempaa, riittävän suurta väestöpohjaa. Pirkanmaalla vaihtoehtona voisi olla se, että kunnat päättävät perustaa yhteisen kuntayhtymän, johon kootaan perusturva. Tällöin yhtymiä olisi kaksi, toinen erikoissairaanhoitoon ja toinen sosiaali- ja terveyspalvelut kattavaan perusturvakuntayhtymään. Mahdollista on myös, että perusterveydenhuolto yhdistetään erikoissairaanhoitoon. Tällöin kuitenkin purkautuisi se, että Suomessa sosiaalihuolto on tehty yhdessä terveydenhuollon kanssa samassa hallinnossa. Pitäisi siis arvioida, mikä olisi hyöty verrattuna siihen että sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteys puretaan. Pirkanmaalla valmistelun seurauksena kuntien yhteistyö on Herralan mukaan parantunut ja on mahdollista, että yhteinen sävel etenemisestä löytyy. Kuntien aktiivisuus olisi hänen mukaansa nyt viisasta, kun hallituspohjasta ei ole tietoa ja koko maata koskevan uudistuksen suuntaviivat ovat epävarmoja. Uudistuksen veturia on liian aikaista miettiä. –Kun tahtotila on olemassa, löytyy ratkaisu koordinoimaan yhteistä valmistelua. Se voisi olla kunta tai sairaanhoitopiiri tai Pirkanmaan liitto – mikä nähdään riittävän neutraaliksi niin, että kaikkien edut tulevat huomioiduksi ja että ratkaisu tehdään yhteistyössä.