Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Vammalan Yrittäjät

Kukaan ei tiedä, kuinka vanha Pyhän Olavin kirkon maisemassa oleva suuli on – Rakennus oli lahoamispisteessä, kunnes Veikko, 81, tarttui toimeen

Eihän tässä ole mitään järkeä, tuumasi eräs rouva poikettuaan katsomaan Veikko Niukkasen entisöintityömaata lähellä Pyhän Olavin kirkkoa. Veikko Niukkasta naurattaa – hän on sanojan kanssa ainakin puolittain samaa mieltä. Vammalan Nälkälänmäessä asuva 81-vuotias Veikko Niukkanen kunnostaa vanhaa suulia Pyhän Olavin kirkon kulttuurimaisemassa. – Ellei suuli kätkisi sisälleen niin vanhaa maatalouskalustoa, kuin siellä nyt on, en minä tähän hommaan olisi lähtenyt, Niukkanen sanoo. Suulin omistaja Niilo Piranen kertoo, ettei suulin ikää taida tietää kukaan – mutta vanha se on. Suulissa on vanhoja hevosvetoisia maatalouskoneita ja muita maanviljelyksessä ennen vanhaan käytettyjä työkaluja, joista voi päätellä suulin olevan mahdollisesti 1700-luvulta. – Kattoparrut on muotoonsa veistämällä tehty, ei ollut sirkkeliä vielä siihen aikaan, Niukkanen toteaa. Vanhasta rakentamistavasta kertoo myös se, että pystytolpat on kiinnitetty puutapeilla, koska nauloja ei vielä tuolloin käytetty. Vanhaa kunnioittaen Vanhankirkonniemellä Rautaveden rantamaisemassa sijaitseva suuli oli lahoamispisteessä. Alalaudat olivat jo lahonneet ja katto oli painunut pahoin notkolle. Pystytolppien lahoaminen oli hyvässä vauhdissa. – Suuli oli kallellaan ja sen oikaiseminen oli iso työ. Koska kyseessä on vanha rakennus, työvaiheissa ei pidä hätäillä. Niukkanen kunnostaa suulin entisöimällä. Hän haluaa, että lopputulos on mahdollisimman alkuperäisen mukainen. Hän jättää niin paljon suulin tukirakenteita jäljelle, kuin se vain on mahdollista. Suulissa on alun perin ollut pärekatto, mutta tiettävästi 1960-luvulla siihen on vaihdettu peltikatto. ”Suuli kuuluu tälle aukealle” Niilo Piranen kertoo, että suuli oli tarkoitus pellolta hävittää, mutta Veikko Niukkasella oli sen varalle muita suunnitelmia. – Nyt suuli tulee sellaiseen kuntoon, että ennen täältä lähdemme me, minä ja Niilo, ennen kuin suuli, Niukkanen naurahtaa. Vanhan suulin kunnostaminen ei rahallisesti ole maksanut juuri mitään. Suulista löytyi vanhoja lankkuja lattiaan ja isäntäväen metsästä tuulikaatopuita uuteen seinälaudoitukseen. Tällä hetkellä on menossa seinien laudoitus. Niukkanen sanoo tämän työvaiheen olevan helppo nakki. Uuden punaisen maalipinnan suuli saa ensi kesänä. – Kyllä suuli tälle aukealle kuuluu, ehdottomasti, Niukkanen painottaa. Talkoista toisiin Veikko Niukkanen on tehnyt entisöintitalkoita Vanhankirkonniemellä ennenkin. Hän on yksi Pyhän Olavin kirkon uudelleenrakentajista. Nyt työn alla olevan suulin kunnostamisen lisäksi Niukkanen osallistuu Keikyän riippusillan rakentamistalkoisiin. Näitä ennen hän kunnosti yhden vanhan suulin Pohjolanjärvellä. Talkoot ovat Niukkaselle ajan kulua. – Korona tuli ja rajoitti menemisiä. Näitä hommia voi tehdä korona-aikanakin, mies tuumaa. Näin kovissa talkoissa on työmiehellä oltava rautainen kunto? – Kyllä, kunto on hyvä. Kävelen vuodessa 2000 kilometriä. Lisäksi kerään metsästä mustikat ja puolukat, Niukkanen sanoo.