Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Uhkaavatko sote-säästöt jo sivuterveysasemia? Sosiaali- ja terveysjohtaja ennakoi palveluverkkoselvityksen käynnistyvän ensi vuonna: ”Miljoona puuttuu edelleen”

– Ei paljon helpota. Miljoona puuttuu edelleen, huokaisee Sastamalan sosiaali- ja terveysjohtaja Päivi Tryyki. Hänellä on käsissään talousarviovalmistelu, jossa pitää punnita pahimmillaan sitä, saako kaupunki järjestettyä kaikki lakisääteiset palvelunsa. Vaikka saisikin, edessä on pitkä tuottavuuslista, joka koskee kaikkia sastamalalaisia. Sastamalan kaupunginhallitus helpotti sote-johtajan tuskaa maanantaina ja myönsi sosiaali- ja terveyspalveluille miljoona euroa lisärahaa ensi vuoden talousarviovalmisteluun. Miljoona on kuitenkin vain puolet siitä, mitä palveluiden järjestäminen ensi vuonna vaatisi. Tarvittaisiin kaksi. Pystytäänkö lakisääteiset palvelut näillä määrärahoilla järjestämään, sote-johtaja Päivi Tryyki? – Ei välttämättä. Riski ylityksille on ilmeinen, jos raamissa on jo valmiiksi miljoonan euron vajaus, Tryyki sanoo. Esimerkiksi perhe- ja sosiaalipalveluiden arvio on nyt laskettu toiveikkaasti niin, ettei uusia asiakkuuksia tule ja vanhoja voisi poistua. – Meidän asiakasmäärämme ei ole pienenemään päin, vaikka väkiluku laskeekin, Tryyki huomauttaa. Yli 75-vuotiaiden sastamalalaisten määrä kasvaa tulevina vuosina ennusteiden mukaan huomattavasti. Sama ikäryhmä käyttää laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Lapsimäärän väheneminen ei Tryykin mukaan auta asiaa. – Lapsiperheiden haasteet ovat moninaisempia kuin ennen. Ne ovat työllistäviä ja kalliita hoitaa. Tryyki viittaa lastensuojelun huostaanottoihin. Kunnan on lain mukaan hoidettava nämä, oli rahaa tai ei. Yksi huostaan otettu lapsi voi maksaa vuositasolla kaupungille yli 100 000 euroa. – Montaa tällaista asiakasta ei tarvita, kun ollaan jo yli talousarvion. ”Palveluverkko on syytä katsoa läpi” Sastamalan sosiaali- ja terveyspalveluiden budjetti kasvaa tästä vuodesta miljoonalla eurolla pelkästään siksi, että toimitilavuokrat nousevat 0,5 miljoonaa euroa ja henkilöstön palkankorotuksiin on varattava toinen 0,5 miljoonaa. – Nämä ovat asioita, joihin meidän on hankala vaikuttaa. Mikä sitten avuksi? Tryyki pitää todennäköisenä, että ensi vuonna Sastamalassa alkaa sosiaali- ja terveyspalveluita koskeva palveluverkkoselvitys – samaan tapaan kuin mitä nyt tehdään sivistyspuolella. – Itse näen, että sote-palveluverkko on syytä katsoa läpi. Toisiko sivuterveysasemien määrän vähentäminen kaupungille säästöjä? – Toimipisteiden väheneminen voisi parantaa tuottavuutta, koska henkilöstöä olisi enemmän saman katon alla ja työnjako mahdollistuisi paremmin. Myös toimitiloista voisi säästää, Tryyki vastaa. Tällä hetkellä Sastamalan sivuterveysasemilla käytetään vuokralääkäreitä ja laboratoriopalveluita käy hoitamassa Fimlabin työntekijä. Molempien käyttö vähenisi tai loppuisi palveluverkon supistuessa. Terveysasemien toimitilat puolestaan ovat kaupungin omistamia. Tryykin mukaan näissä pitäisi tarkastella kiinteistöjen kuntoa, kuten koulupuolella parhaillaan. Terveysasemat vain Mouhijärvelle ja Vammalaan? Sote-palveluverkkoa ei tarkastella Sastamalassa ensimmäistä kertaa. Kaupunki suunnitteli jo vuonna 2013 sivuterveysasemien ja suunterveydenhuollon toimipaikkojen vähentämistä. Tuolloin toimipisteet olisivat jääneet Mouhijärvelle ja keskustaan. Aikomus kaatui poliittisen vastustukseen. – Sivuterveysasemat ovat olleet Sastamalassa aluepoliittisesti tärkeitä. Voi olla, että edelleen täällä nähdään niin, Tryyki sanoo. Viimeksi Sastamalan sote-palveluita ruodittiin maakunnan sote-valmistelussa viime vuonna. Silloin eri ammattiryhmien asiantuntijoista koostuva kokoonpano selvitti, että Sastamalan alueella pitäisi olla pääterveysaseman lisäksi sivuterveysasema ainoastaan Mouhijärvellä. Tryykin mukaan aineistoa voitaisiin hyödyntää nyt osana Sastamalan omaa sote-palveluverkkoselvitystä.