Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Ensimmäinen koulupäivä: ”Onneksi opettajalla on sentään pitkä loma”

Kuinka moni muistaa jotakin ensimmäisestä koulupäivästään upouutena koululaisena? Itse en muista muuta kuin sen, että kyllä se jännitti tavata uusia kasvoja ja sopeutua kummalliseen tilanteeseen Varilan koulussa. Paremmin muistan sen, miltä ensimmäinen koulupäiväni tuntui opettajan saappaissa. Meitä seisoi kolme harjoittelijaa luokan edessä, ja kukin vasta-alkaja sai opettaa vartin verran vuorollaan. Ryhmä oli pieni ja koostui ulkomaisista oppilaista, jotka olivat juuri aloittaneet yläkoulun. Tarkkaan en enää muista, mutta yksi oli venäläinen, toinen kotoisin Filippiineiltä ja loput Afrikasta. Siinä he istuivat melko kiltisti pöytänsä ympärillä ja räpläsivät älylaitteitaan samalla kun opetusharjoittelijan sydän laukkasi tuhatta ja sataa. Oli taas sopeuduttava uuteen tilanteeseen ja pohdittava muun muassa sitä, kuinka älytaulun saa toimimaan. Enemmän piti tosin pohtia sitä, miten kykenisi opettamaan kahdeksalle eritasoiselle oppilaalle suomea. Etevin oppilas suoriutui tehtävistään vikkelästi ja viittasi koko ajan, kun taas jollakulla tuli heti seinä vastaan. Harjoittelijan pää pyöri samaan aikaan ylikierroksilla, kun piti opetella paitsi oppilaiden nimiä myös ennen kaikkea sitä, kuinka hyvin tai huonosti heistä jokainen pärjää. Sydän tykytti myös siksi, että luokan perällä vaani ryhmän oikea opettaja, joka teki jatkuvasti muistiinpanoja harjoittelijan suorituksesta. Siinä sai alinomaa olla valvovan silmän alla ja samaan aikaan vastuussa oppilaista, jotta he pääsisivät eteenpäin. Parin kuukauden päästä oli jo melko lailla turtunut siihen, jos joku haistatteli opettajalle tai ei vain yksinkertaisesti suostunut irrottamaan katsettaan Netflixistä oppitunnin aikana. Minä tosin pääsin vähällä – ehkä siksi, etten taistellut tuulimyllyjä vastaan. Jotkut ahdistuivat selvästi enemmän, osa kyyneliin saakka. Iltalehti julkaisi tiistaina artikkelin, jossa luokanopettajana aiemmin työskennellyt mies avautuu rankasti siitä, miksi hän päätti vaihtaa ammattiaan ja siirtyä myyjäksi. "Kaikki alkoi vain käydä raskaaksi. Yöunet heikkenivät. Työpäivän jälkeen jaksoin vain maata sohvalla", mies kirjoittaa ja kertoo, että jotkut syyttävät opetusalan ongelmista uutta opetussuunnitelmaa, toiset inkluusiota. Samankaltaisia hätähuutoja näkee myös opettajien Facebook-ryhmissä muun muassa työaikojen muutosten suhteen. Onneksi opettajalla on sentään pitkä loma. Toivottavasti ihmiset vielä muistaisivat, että opettajat ovat ihmisiä hekin. Kirjoittaja on Tyrviksen kesätoimittaja. "Siinä sai alinomaa olla valvovan silmän alla ja samaan aikaan vastuussa.”