Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Tuulentallaajan menestys jatkuu: Sastamalassa jopa 88 pesintää , Laviassa 13 – ”Kauimmaiset tuulihaukkojen rengaslöydöt on saatu Senegalista, Libyasta ja Algeriasta”

Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestetyn EuroBirdwatchin, Euroopan suurimman lintutapahtuman, runsain laji Suomessa oli arktinen valkoposkihanhi, jonka suurin parvi , 60 000 yksilöä, lepäili syysmuuttomatkallaan Iitissä. Valkoposkihanhen lisäksi runsaimmat lajit olivat sepelkyyhky, kottarainen ja seuraavina naakka, urpiainen ja räkättirastas. Eniten lintuja havaittiin Suomessa ja Ruotsissa, molemmissa yli miljoona yksilöä. Kiikassa ja Keikyässä satoja valkoposkihanhia Sastamalassakin on saatu nauttia arktisten hanhien suurparvista. Kiikan Meskalassa Jouko Metsälä laski 457 muuttavaa valkoposkihanhea ja Keikyän Villilässä 225 ”valkkaria”. Kalle Lindeman havainnoi Mäenkylä suurilla peltoaukeilla 250 kanadanhanhea ja 40 merihanhea. Mäenkylä on Vaunusuon ohella merkittävä hanhien syysmuutonaikainen levähdyspaikka, joissa aina riittää nähtävää. Viime sunnuntain Vammalan kierroksella 91 kanadanhanhea tankkasi viljan puintijätettä Vaunusuolla 20 joutsenen kanssa. Vanhankirkoniemeltä seurasin 120 ”kanukin” ja 50 isokoskelon parven kiertelyä Rautavedellä. Merimetsoja lepäili 6 yksilöä Mäenkylän kareilla, Vehmaanniemessä 4 sekä vaneritehtaan rannassa 2 mustaa viikinkiä ja uivelo. Hiirihaukka päivysti myyriä Mäenkylässä ja Näntölässä. Merikotka saalisteli Karkunkylän lahdella. Laulujoutsenia näkyi pikkuparvina lähes joka peltoaukealla. Rastaita ja peippoja muutti koko aamupäivän sateesta huolimatta. Lokakuussakin riittää nähtävää. Erittäin uhanalaisten arosuohaukkojen runsas esiintyminen tänä syksynä Vammalan Vaunusuolla oli syksyn merkkitapaus. GPS/GSM-lähettimellä varustetun arosuohaukkanaaras ”Hipun” syysmuuttoreitti on ollut läntistä reittiä muuttavista arosuohaukoista poikkeava. Rengastuksessa linnun oikean silmän iiriksessä huomattiin omalaatuinen keltainen laikku, josta lintu sai nimensä. Hippu lähti syysmuutolle jo 26. heinäkuuta ja parissa päivässä se saapui Pietarin alueelle saalistellen siellä 22 päivää. Pietarista Hippu matkasi reittiä Itä-Ukraina–Odessa–Moldova–Bukarest–Bulgaria–Ateena– ja Kreeta, josta viimeisin tallennus saatiin 5. lokakuuta. Kottarainen kiittää Kottaraisten ja järripeippojen syksyn suurparvet ovat olleet iloinen yllätys. Taantuneen kottaraisen pesimäkanta on ilahduttavasti kasvamassa kannan romahduksen jälkeen, mistä kertoi myös Jukka Virtasen havainnoima jättimäinen 8500 kottaraisen parvi Soinilassa. Timo Palomäki kuvasi Nokkakylässä 3000 kottaraisen parven, josta vain pieni osa mahtui ruudulle. Pesäkolopulasta kärsivää kottaraista voi auttaa laittamalla pönttöjä karjatiloille. Pönttö kuuden tuuman laudasta, pöntön korkeudeksi 35 senttiä ja lentoaukon halkaisijaksi 45–50 millimetriä. Kottarainen kiittää. Tuulentallaajan menestys jatkuu Pienen punaselkäisen tuulihaukan, ”tuulentallaajan” menestys jatkuu vuosi vuoden jälkeen. Peltoaukeiden yllä paikallaan lekutteleva, ”tuulta tallaava” ja myyriä tähystävä tuulihaukka on palannut maaseudun tyyppilinnuksi ja samalla maamiehen hyväksi ystäväksi vähentäessään peltojen myyrämääriä. Jari Valkama on urakoinut tarkastaessaan laajan Sastamalan ja Lavian peltoaukeille asennetut tuulihaukan pöntöt. Sastamalassa varmistui kaikkiaan 88 tuulihaukan pönttöpesintää, Laviassa 13. Vammalassa tuulihaukan pesintöjä oli 21, Mouhijärvellä 36, Suodenniemellä 25, Kiikassa 3 ja Kiikoisissa 3. Tuulihaukkakannan kasvua kuvaa se, että vuonna 1980 Pirkanmaalla todettiin vain kaksi tuulihaukan pesintää ja vuonna 1982 enää yksi pesintä. Pesäpöntötyksellä tuulihaukan kanta on saatu selkeästi nousemaan. Vuonna 2018 petolinturengastajat tarkastivat Pirkanmaalla 259 asuttua pesää ja koko maassa varmistui 2429 pesintää. Kuluvan vuoden tuulihaukkojen pesämäärä Pirkanmaalla noussee jo 500 pariin, kunhan kaikki tarkastustiedot saapuvat Rengastustoimiston petolintuseurantaan. Tihein kanta Mouhijärvellä Poikastuotto pöntöissä oli kesällä hyvä runsaiden myyräkantojen vuoksi. Tihein tuulihaukkakanta oli Mouhijärvellä Hahmajärven ja Pukaran peltoaukeilla, joissa tuulihaukalla oli kaikkiaan 8 pesintää. Poikuekokokin oli normaalia suurempi, sillä suuria kuuden poikasen pesiä löytyi Mouhijärveltä Vuokko Heikkilän petolinturuudulta peräti kuusi. Hyynilässä Rossin ladon tuulihaukan pöntössä oli jopa 9 munaa, mutta pönttöön oli muninut mahdollisesti kaksi naarasta. Poikasrengastukset antavat arvokasta tietoa tuulihaukan myöhemmistä vaiheista. Kauimmaiset tuulihaukkojeni rengaslöydöt on saatu Senegalista, Libyasta ja Algeriasta. Tämä vuosi mukaan lukien olen rengastanut kaikkiaan 9237 tuulihaukkaa. Tyypillinen rengaslöytö saapui 15.6.2015 Karkun Päiväniemessä rengastamastani tuulihaukan pesäpoikasesta. Sama lintu kontrolloitiin pesivänä naaraana 14.6. 2019 Orimattilassa 144 kilometrin päässä syntymäpaikaltaan. Aikaa rengastuksesta oli kulunut 3 vuotta 11 kuukautta ja 24 päivää. Parasta oli tietenkin se, että lintu oli vielä elossa ja kasvatti uusia tuulentallaajia.