Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Verotiedot

Tuulihaukka talvehtii Sastamalassa Nokkakylässä ja Vaunusuolla, vaikka sen pitäisi olla jo Pohjois-Afrikassa

Itsenäisyyspäivän ja viime viikonlopun lintukierrokset laajan Sastamalan alueilla osoittivat lintumäärien vähentyneen syksystä merkittävästi. Marjalintujen juhlat jatkuvat silti vielä jonkin aikaa, sillä pihlajissa riittää punamarjoja tilhille ja rastaille edelleen. Loppusyksyn suurinta tilhiparvea, arviolta 450 yksilöä, Minna Koskinen kuvasi keskustassa Rautavedenkadun pihlajissa. Pihlajanmarjojen loppuessa tilhet jatkavat matkaansa aina Etelä-Eurooppaan saakka. Osa tilhistä jää talvehtimaan ja yrittävät selviytyä orapihlajan, aronian ja katajan marjoilla. Tilhen, taigametsien töyhtöpään, pääasiallinen levinneisyys on maan pohjoisosissa, painottuen itään, mutta Pirkanmaaltakin tunnetaan joitain pesintöjä, viimeisin vuodelta 2012 Juupajoella. Tuulihaukan pitäisi olla jo Pohjois-Afrikassa Talvehtimaan on jäänyt vanha tuttu, Nokkakylän pöntöissämme pesinyt tuulihaukkakoiras, joka pitää edelleen reviiriään varattuna. Tuulentallaajan, kuten Vaunusuolla talvehtivan toisen tuulihaukankin pitäisi olla jo talvehtimisalueellaan Pohjois-Afrikassa, mutta hyvän myyräkannan turvin ne saattavat selviytyä. Myyrien runsautta osoittaa myös talvehtiva hiirihaukka Soinilassa sekä monet isolepinkäiset eri puolilla Sastamalaa – kaikki myyräkannan harventajia. Luonnonvarakeskuksen mukaan myyräkannat ovat voimistumassa, mikä enteilee hyvää pöllöjen pesimävuotta ja toisaalta lisääntyviä taimikkotuhoja metsänomistajille. Myyrähuiput ovat erittäin tärkeitä pienelle lumikolle, joka on myyräkantojen merkittävin vähentäjä. Myös kettu, kärppä, näätä ja supikoira hyötyvät suurista myyräkannoista. Vesillä riittää vielä seurattavaa Vesilläkin riittää vielä seurattavaa, sillä Rautavedellä on ihailtu monisatapäisiä isokoskeloiden syysparvia. Koskelot kalastavat joukkovoimalla pikkukaloja ajaen ne rantamatalaan, jossa pidot alkavat. Isokoskeloiden harmiksi kalastuspitoihin osallistuvat myös Sastamalan merikotkat, jotka yrittävät napata koskeloita saaliikseen suurparvista. Vanhankirkonniemeltä seurattiin neljän merikotkan saalistusyrityksiä Rautavedellä. Isokoskelot turvautuvat merikotkia vastaan tiivistämällä parvet tiheäksi massaksi, joihin kotka ei iske. Mutta jos erilleen joutuu joku koskelo, sen päivät ovat luetut. Viime perjantain laskennassa isokoskeloita kalasteli 9 yksilöä Liekovedellä ja 32 Kutalanvuoteella. Kaksi telkkää sukelteli Hartolankoskella ja Kiikan Sahanlahdessa sekä viime lauantaina 4 telkkää ja 12 isokoskeloa Rautaveden satamassa. 135 joutsenta sinnitteli Sastamalassa Laulujoutsenien massat vähenivät marraskuun lopun lumimyräkän seurauksena, jolloin Vammaskosken sillalta saattoi seurata tauotta lounaseen muuttavia, Kokemäenjokea seuraavia joutsenparvia. Rannikolle valkolinnut ehtivät jo parissa tunnissa. Itsenäisyyspäivänä ja viikonvaihteen molempina päivinä laskimme Sastamalassa vielä 135 laulujoutsenta: Soinila 45, Eko 10, Vataja 9, Kiurala 6, Kutala 9, Mouhijärven Tupurlanjärvi 7 sekä Suodenniemellä Taipaleessa 22 ja Kirjasjärvellä 27 valkolintua. Näistä 47 yksilöä oli viime kesänä syntyneitä, vielä harmaita poikasia, jotka seuraavat emojaan ensimmäiselle syysmuutolleen Pohjanmeren maihin. Ensi keväänä joutsennuoria odottaa järkytys, kun muuttomatkaltaan palanneet emot karkoittavat nämä edelliskesän poikaset reviiriltään ja valmistautuvat uuteen pesintään. Karkun laskennassa 24 eri lajia Karkun talvilintulaskennassa havaittiin kaikkiaan 24 eri lintulajia ja peräti 328 lintuyksilöä. Petri Seppälälle Karkun laskenta oli jo 32. kerta. Talvilinnut lasketaan talvikaudella kolme kertaa, jolloin selvitetään talvilinnuston levinneisyyttä ja muutoksia talvesta toiseen pitkäaikaisseurantana eri puolilla maata ja eri elinympäristöissä. Siemensyöjien runsaus näkyi Karkussakin, sillä urpiaisia laskettiin 40 ja vihervarpusia 14, mikä kertoo hyvästä koivun siemensadosta. Marjalinnuista Karkussa nähtiin 10 tilheä, 15 räkättirastasta ja 2 mustarastasta. Runsaimmat lajit olivat talitiainen ja sinitiainen, molempia 64 yksilöä, mutta uhanalaisia hömötiaisia oli enää kaksi ja vain yksi töyhtötiainen. Pikkuvarpusia laskettiin Karkussa 23, mutta yhtään varpusta ei löytynyt. Varpuskantojen raju muutos hämmästyttää lintuharrastajia.