Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Vammalan Yrittäjät

Giulia Gocciadoro muutti Italiasta Sastamalaan käydäkseen suomalaisen lukion – ”Tää on se aika, kun kasvaa kaikista eniten. Täällä on ollut hyvä kasvaa.”

Kolme vuotta sitten Giulia Gocciadoro muutti Sastamalaan ja aloitti lukion Karkun evankelisessa opistossa. Nyt 19-vuotias Gocciadoro on suorittanut lukion oppimäärän suomeksi. – Äiti on Äetsästä kotoisin ja hän halusi muuttaa Suomeen. Koulut ovat täällä hyvätasoisia, joten halusin tulla suorittamaan lukion tänne, hän kertoo. Ensimmäinen asunto Sastamalassa oli äidin kanssa yhteinen asunto Kiikassa. – Siellä oli vähän, sanoisinko, kuollutta. Vain yksi pieni Sale, jonne piti kävellä puoli tuntia. Sastamalan keskusta sopii minulle paremmin, hän sanoo. Gocciadoro kävi ensin tutustumassa Vammalan lukioon, mutta sieltä suositeltiin Karkun evankelisen opiston lukiota. – Kävin siellä ja italialaisena kiinnitin heti huomiota upeaan maisemaan, hän sanoo. Ensimmäisen vuoden ajan Giulia Gocciadoro kävi lukiokurssien ohella maahanmuuttajien kanssa suomen kielen tunneilla. – Osasin jo lausua hyvin, enkä viitsinyt kovin paljon tunneilla viitata. Muut ajattelivat varmaan, että mitä toi täällä tekee, kun se osaa jo noin hyvin. Moni muu ei osannut alussa yhtään suomea. Oma kirjoitustaito kehittyi tunneilla paljon hän sanoo. Oman kielitaidon vuoksi lukion alku Karkussa tuntui kuitenkin pelottavalta. – Pelkäsin, saanko kavereita, jos minua ei ymmärretä, mutta sain kavereita tosi nopeasti. Lukiokavereiden kanssa pidetään yhteyttä vieläkin, vaikka moni on muuttanut muualle. Nyt minulla on kavereita ympäri Suomea, hän sanoo. Suomen kieli takaraivossa Giulia Gocciadoron äiti on suomalainen, mutta kotikieli hänellä on aina ollut italia, eikä hän ole lapsena käyttänyt aktiivisesti suomea. – Äidin kanssa puhun vieläkin aina italiaa, ellei muita suomalaisia ole paikalla. Isä ei osaa suomea, joten oli luonnollista, että italiasta tuli kotikieli. Joskus, jos ei halunnut, että muut ymmärtää, saatettiin sanoa äidin kanssa pari sanaa suomeksi. Se on vieläkin tosi outoa, jos puhun äidin kanssa suomea, hän sanoo. Ennen lukiota Gocciadoro osasi jonkun verran suomen puhekieltä. –  Olen käynyt kerran tai pari vuodessa Suomessa mummoa ja serkkuja katsomassa, hän sanoo. Aivan outoa seutua Sastamala ei ollut. Alakouluikäisenä Giulia Gocciadoro asui Suomessa puoli vuotta ja aloitti silloin neljännen luokan Pehulan koulussa. Myös Italian päässä suomen kieli on kantautunut korviin, vaikka äidin kanssa suomeksi ei olekaan puhuttu. – Vanhemmat on tehneet työuraa ravihevosmaailmassa ja Italiassa on talleilla paljon suomalaisia töissä. Meidänkin tallilla oli pari. Siinä tuli kuultua suomea. Suomen kieli on ollut jossain takaraivossa koko ajan ja ääntäminen oli hallussa, hän sanoo. Kuusi vuotta lukiolaisena Loppuvuodesta 20 vuotta täyttävä Giulia Gocciardo pääsee ylioppilaaksi vuotta vanhempana kuin luokkatoverinsa, mutta ehti käydä lukiota kuusi vuotta. – Italiassa on hieman erilainen koulusysteemi. Siellä kouluun mennään vuotta aiemmin kuin Suomessa. Lukio aloitetaan 14-vuotiaana ja se kestää viisi vuotta. Olin ehtinyt käydä italialaista lukiota kolme vuotta ennen kuin tulin tänne, hän kertoo. Eroja suomalaisen ja italialaisen lukion välillä on paljon. Italialaisessa lukiossa kaikki suorittavat ensimmäiset kolme vuotta samoja kursseja, minkä jälkeen opiskelu painottuu sen mukaan, onko valinnut Gocciadoron tavoin kieliin painottuvan tai kenties matemaattisiin aineisiin painottuvan lukion. – Italiassa kaikki opiskelevat samaa, mutta Suomessa saa valita. On kivaa, että jokainen saa päättää, mitä haluaa lukea enemmän ja mitä vähemmän. Ei kaikilla ole samat taidot ja kiinnostuksen kohteet, hän sanoo. Esimerkiksi matematiikan opiskelu on Gocciadoron mukaan erilaista. – Italiassa ajattelin, että minulla ei ole matikkapäätä. Siellä kaikkien on pakko käydä kaikki matikan kurssit, mikä varmaan vastaa pitkää matikkaa. Suomessa otin ensin lyhyen matikan, mutta alussa siinä tuli asioita, jotka osasin jo, joten vaihdoin pitkään, hän sanoo. Eroa on myös opiskelutavassa. – Suomessa on käytössä Maol, mistä voi katsoa matikan kaavat. Italiassa kaikki kaavat pitää opetella ulkoa. Se on ihan typerää aivojen käyttöä. Tärkeämpää on osata se, miten kaavoja käytetään kuin käyttää aivojaan siihen, että yrittää opetella niitä ulkoa, hän sanoo. Muutenkin hän on tykännyt suomalaisen lukion opetustavasta ja sisällöistä. – Toinen ero on esimerkiksi historian tai kulttuurin opetuksessa. Italiassa menee tylsäksi, koska käsitellään vain Italiaa, ja sitä asiaa on loputtomasti. Täällä saa laajemmin tietoa kaikesta, koska ei keskitytä pelkästään Suomeen. Myös Italiassa on ylioppilaskokeet, mutta nekin ovat erilaisia. – Italiassa on myös suullinen koe. Siinä on tarkoitus kertoa jostain asiasta monen eri oppiaineen näkökulmasta. Suomessa ylioppilaskokeet on simppelimmät, ja saa itse valita, mitä haluaa kirjoittaa. Gocciadoro kirjoitti viime syksynä italian ja pitkän matikan, kevään kirjoituksissa suomen toisena kielenä, englannin, historian ja pitkän matematiikan. – Tavoite on ollut, että pärjäisin. Halusin näyttää, että pystyn siihen. Lukion aikana tuli hyviä arvosanoja. Jos saan ainekirjoituksista itselleni mielestä hyvän arvosanan, sillä on tosi iso merkitys, koska suomeksi kirjoittaminen ei ole ollut helppoa, hän sanoo. Itsenäistymistä suomalaisittain Lukion suorittamisessa Suomessa Gocciadorolla ei ollut erityisiä tavoitteita. On selvää, että yksi Suomeen tulemisen tavoitteista on toteutunut. – Halusin saavuttaa hyvän suomen kielen taidon, että pystyisin keskustelemaan sujuvasti. Aluksi harmitti, kun halusin sanoa asioita, mutta en vaan pystynyt, hän sanoo. Giulia Gocciadoro puhuu sujuvaa suomea, ja hän myös uskaltaa puhua. Rohkeutta tarvittiin vuosi sitten, kun hän meni ensimmäistä kesäänsä kesätöihin Lidliin. Sama kesätyö hänellä on tänäkin kesänä. – Jännitti paljon hakea sinne, kun mietin, osaanko puhua riittävän hyvin, mutta hyvin se sujui. Olen tosi tyytyväinen, että kesätyö järjestyi tällekin kesälle, kun kaikilla ei koronan takia ole töitä, hän sanoo. Lukiourakka on nyt viime silausta vaille valmis. Virallisia ylioppilaskokeiden tuloksia vielä odotellaan. Juhlallisuuksia odotellaan vieläkin kauemmin. – En tiedä varmasti, miten päätetään, mutta kun opettaja kysyi, vietetäänkö lakkiaiset nyt keväällä etänä vai samaan aikaan syksyllä valmistuvien kanssa, moni äänesti syksyä. Itsekin tykkäisin siitä enemmän. Onhan se kivempi laittaa lakki päähän livenä kuin tietokoneen ruudun ääressä. Sitä paitsi toivon, että isä ja mummo pääsisivät Italiasta lakkiaisiin mukaan. Nyt mielessä on muutto Tampereelle. Ensimmäinen vaihe kansainvälisen liiketalouden opintoihin on läpäisty ja toisen vaiheen tuloksia odotellaan. Neljään muuhunkin opiskelupaikkaan on hakemus laitettu, mutta liiketalous on ykköstoive. Ainakin vielä opinnot jatkuvat Suomessa, mutta Gocciadoron sydän on Italiassa. – Varmaan jossain vaiheessa menen takaisin Italiaan. Se on kuitenkin koti ja koen olevani italialainen, hän sanoo. Tähän mennessä vuodet Suomessa ovat tuoneet ystäviä ja monenlaista oppia. – Tämä on se aika, kun kasvetaan eniten ja itsenäistytään. Suomessa omilleen muutto tässä iässä on ihan normaalia, mutta Italiassa ihmetellään, jos joku parikymppinen ei asu vanhempiensa luona. Täällä on ollut hyvä kasvaa, Giocciadoro sanoo.