Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Vammalan Yrittäjät

Markku Rudanko suunnitteli omakotitalon, joka on riittävän pieni, käytännöllinen ja terveellinen asua –  funkkistalon seiniä eristää sahanpuru

Sastamalalainen puuseppä ja taiteilija Markku Rudanko rakentaa puusta kaikenlaista pienistä mökeistä taideveistoksiin. Puusepän ammatin hän valitsi itselleen jo 8-vuotiaana ja luova sielu alkoi tehdä puusta myös taidetta. Rudangon käden jälkeä voi nähdä esimerkiksi Linnanmäen Kingi-laitteen puukoristeissa ja Sastamalassa Herra Hakkaraisen talossa. Nyt hänellä on käynnissä erityisen suuri projekti: Rudanko on suunnitellut funkkistyylisen omakotitalon. Idea talomallista oli muhinut päässä jo pitkään, mutta viimein vuosi sitten Rudanko piirsi suunnitelmansa kaksikerroksisesta pienestä omakotitalosta paperille lyijykynällä. Rakennuspiirtäjä Heikki Aittakumpu teki piirrokset, joiden pohjalta Rudanko rakensi kesällä pienoismallin. – Tein Patrialle kymmenisen vuotta koneiden pienoismalleja. Se työ oli todellista käsityötä! Sillä osasin nytkin tehdä mallin aika helpolla. Hahmotan asioita hyvin kolmiulotteisesti, Rudanko sanoo. Funktionalismi miellyttää Rudankoa tyylisuuntana, mutta talon suunnittelussa erityisen tärkeää oli käytännöllisyys. – Tyylisuunnan nimikin on funktionaalisuus eli käytännöllisyys. Tarkoitus on rakentaa talo, joka on tarkoituksenmukainen, käytännöllinen ja järkevä, hän sanoo. Funktionalismi valikoitui talon tyyliksi myös siksi, ettei juuri tällaista taloa ole kukaan muu tehnyt. – Funkkistalot ovat olleet pääosin kivitaloja. Tästä tulee täyspuinen, millaista en ole muualla nähnyt, Markku Rudanko sanoo. Omakotitalon ei tarvitse olla suuri Markku Rudangon suunnittelemassa talossa on asuinneliöitä maksimissaan 50. – Silloin energiamääräykset ovat hieman laveammat. Ei tarvitse esimerkiksi koneellista ilmanvaihtoa, vaan painovoimainen ilmanvaihto riittää. Koneellinen ilmanvaihto aiheuttaa monenlaisia ongelmia sisäilmaan, joten veikkaan, että painovoimainen ilmanvaihto tulee muutenkin takaisin, hän sanoo. Rudanko ihmettelee, miksi monen mielestä 50-neliöinen omakotitalo on pieni, kun kerrostaloihin rakennetaan alle 20-neliöisiäkin asuntoja. – Pienille omakotitaloille on kysyntää. Eivät ihmiset halua enää 300-neliöiseen omakotitaloon, jonka lämmitys ja vakuuttaminen maksavat paljon, ja imurin kanssa joutuu kulkemaan niitä neliöitä siivoamassa. Minä haluan rakentaa talon, jossa myös käyttökustannukset ovat pienet, hän sanoo. Markku Rudangon mukaan pieni omakotitalo sopisi ihmiselle, joka haluaa asua omakotitalossa mutta kompaktisti. Talo toimisi yhtä lailla kaupunkikotina kuin maaseudullakin. 5x5-metrisen sokkelin vaativa talo mahtuu pienellekin tontille, tai tuhannen neliön tontille niitä voisi rakentaa neljä. – Esimerkiksi maalla maatiloistaan luopuvat etsivät pienempää asuntoa, mutta monesti ainoana vaihtoehtona tarjotaan kerrostaloasuntoa. Tämä talo sopisi sellaiselle, jolla jalka nousee vielä toiseen kerrokseen. Olen suunnitellut myös pienen mummonmökkityylisen talon, joka yksikerroksisena sopisi monelle seniorille, Rudanko kertoo. Purufyllillä kohti parempaa sisäilmaa Tyyli on talossa tärkeä, mutta erityisen siitä tekee eristeenä käytettävä sahanpuru. – Purufylli on kova juttu. Monen mielestä se on pula-ajan materiaali, mutta se on terveellistä. Se ei haise, ja puun eteeriset öljyt ovat hyväksi hengitykselle. Olin ensin ajatellut taloon eristeeksi selluvillaa, mutta sitten keksin tämän. Minulla on purueriste myös rakentamassani pajassa, Markku Rudanko kertoo. Kaksikerroksisessa rakennuksessa on kaksi kaarevaa lasiseinää, joista päivänvalo pääsee avoimeen sisätilaan. Umpinaiset seinät saavat purueristeen. Purueristettä käytetään myös talon trussirakenteisissa katossa ja lattiassa. – Eristeenä voi käyttää normaalia gutterinpurua, mitä puutavaraa työstäessä tulee. Yhden talon työstämisestä tuleva puru menee talon eristeisiin, hän sanoo. Puru eristeenä ei ole uusi keksintö, mutta siitä ei ole paljon tietoa. Siksi Rudangon talosuunnitelma on mukana Tampereen yliopiston Ecosafe-tutkimushankkeessa, jossa selvitetään professori Juha Vinhan johdolla muun muassa purueristeen kosteus- ja lämpöeristeominaisuuksia. – Purueristettä on käytetty paljon esimerkiksi rintamamiestaloissa, joissa seinä oli 10-senttinen. Tähän taloon eristettä saadaan enemmän, kun seinän paksuus on 30 senttiä. Ensimmäiseen taloon voidaan laittaa seiniin antureita, joiden avulla saadaan tietoa eristeen toiminnasta, Rudanko sanoo. Rudangolle on tärkeää rakentaa talo, joka on asujalle terveellinen. Hän on huolissaan lisääntyneistä homeongelmista uusissakin rakennuksissa. – Puru eristemateriaalina voisi olla ratkaisu homekouluongelmaan. Mineraalivilla on ongelmallinen, mutta sitä käytetään. Nykyiset rakennustavat eivät toimi, joten on keksittävä jotakin uutta, koska ilmastonmuutoksen myötä Suomessakin ilmankosteus lisääntyy, Rudanko sanoo. Tehdashallissa syntyy suuria Markku Rudangon Woodplanet Oy osti pari vuotta sitten konkurssipesältä 7000 neliön tehdastilan Tohmajärveltä, missä talon elementtienkin valmistus onnistuisi. Itä-Suomen tehtaalla ja Sastamalan Sammaljoen pajalla syntyy monenlaisia töitä välillä tilauksesta ja välillä omasta inspiraatiosta. – Linnanmäelle meni juuri puistopenkkilankkua ja Hotelli Ellivuoreen peuranpäägobeliini. Nyt on tekeillä puurunkoinen kasvihuone ja puinen pallotuoli. Erikoistöitä ja sisustuksia teen mielelläni. Tekemisessä saisi olla jotakin luovaa, hän sanoo. Taiteellinen työ on resurssien kanssa tasapainoilua. – Ideoita kyllä riittää, mutta välillä loppuu rahat ja rahkeet kesken. Sitä ei aina tiedä, mikä idea lähtee vetämään ja mikä ei, Rudanko sanoo. Taloprojektistakaan ei vielä tiedä, mihin se lopulta johtaa. Ensimmäiseen taloon on rakennustarpeitakin jo hankittuna, mutta tarkkaa aikataulua ei ole. – Joka tapauksessa talosta on tarkoitus tehdä sellainen, että sen saa nopeasti kasaan. Sahafyllinki tiputetaan seinien sisään rakennuspaikalla, kun seinät on pystytetty, hän kertoo. Markku Rudanko näkisi mielellään talonsa vaikka sarjatuotantona, mutta tekee mieluummin talot itse kuin antaa valmiin talomallin jollekin rakennusyritykselle. – Tuskin mikään firma mallista paljon maksaisi. Lisäksi kaikilla on oma sapluunansa, eikä tämä monelle valmistajalle sopisi. Moni tekee isoja omakotitaloja, mutta markkinat tulevat muuttumaan.  Rakennusmarkkinoilta häviää nyt tekijöitä, Rudanko sanoo. Ensimmäinen talo Stormiin Rudanko ei ota paineita talosuunnitelman tulevaisuudesta. – Ei minulla kiire ole. Voin rakentaa näitä vaikka yhden vuodessa eläkepäivinä, hän sanoo. Ensimmäisen funkkispuutalon Rudanko rakentaa todennäköisesti Stormin kylään. Talo on tarkoitus myydä tai laittaa vuokralle. Rudangon mielestä Stormiin rakentamisessa on järkeä, vaikka hän onkin huolissaan kaupungin ja maaseudun välisestä vastakkainasettelusta. –  Stormin kylältä saa tontin kuudella tonnilla, kun vaikka Lempäälässä tontista saa maksaa 100 000 euroa.  Stormista on 50 kilometriä Tampereelle, eihän se ole matka eikä mikään. Mikä olisi se täky, millä ihmiset saisi muuttamaan Tampereelta tänne?, Rudanko pohtii. Rudangon mukaan ongelman ydin ei ole siinä, etteivätkö ihmiset haluaisi asua maaseudulla. – Pankista ei saa helposti lainaa, jos haluaa ostaa tai rakentaa talon taajamien ja kaava-alueiden ulkopuolelle. Sillä tavalla maaseudun asuntojen arvoa romahdutetaan väkisin, kun ei anneta lainaa. Ihmiset halutaan väkisin kaupunkeihin ja kerrostaloihin, hän sanoo.