Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Vammalan Yrittäjät

”Tämä paikkakunta on määrätty evakuoitavaksi” – Karjalaisperheissä koettiin koskettavia hetkiä joulukuussa 1939, kun sotilaspojat saapuivat evakkokäskyn kanssa ovelle: Katso, mitä ihmiset pakkasivat mukaansa, kun lähtöaikaa oli 2 tuntia

Tämä paikkakunta on määrätty evakuoitavaksi. Teidän on heti siirrettävä irtain omaisuutenne maantien varteen, jonka jälkeen Teidän on heti lähdettävä liikkeelle ja mentävä suorinta tietä Noitermaan asemalle, josta teidät ohjataan edelleen. Käsky oli selvä. Kun talvisota alkoi vuonna 1939, noin 8 000 pyhäjärveläistä Karjalan kannaksella sai joulukuun alkupäivinä viestin, jossa ei ollut tulkinnanvaraa. Viestin toi kotiovelle sotilaspoika tai suojeluskuntalainen, joka kiersi talosta taloon. Koti oli jätettävä. Aikaa tärkeiden esineiden pakkaamiseen oli tunti tai kaksi ja edessä kävelymarssi, joka saattoi venyä kahteenkymmeneenkin kilometriin päivässä. Laatokan rannalla asuneet Viipurin läänin pyhäjärveläiset eivät olleet ainoita, jotka saivat käskyn lähteä. He olivat kuitenkin evakkoja, jotka myöhemmin vaikuttivat vahvasti Sastamalan alueella. Neljä vuotta jatkosodan päättymisen jälkeen nykyisen Sastamalan alueella asui jo 1515 Viipurin läänin Pyhäjärven evakkoa. Heidän perintönsä on edelleen elävä. Karjalan Liiton toiminnanjohtaja Pertti Hakanen arvioi, että 7000 - 10000 sastamalalaista on geneettisesti Pyhäjärven evakkojen jälkeläisiä. Yksi heistä on Hakanen itse. Hänen äitinsä saapui evakkona Länsi-Suomeen Pyhäjärveltä. Kaikkiaan talvisota ja sitä seurannut jatkosota jättivät kodittomaksi noin 440 000 siirtolaista. Heidät sijoitettiin uusien Suomen rajojen sisäpuolelle. Pyhäjärveläiset asutettiin pitkälti Sastamalan seudulle. Tähän oli syynsä. Suomen valtion sijoittamissuunnitelman mukaan evakot pyrittiin asuttamaan elinkeinojensa ja luonnonolojensa suhteen samankaltaisille alueille kotipaikkansa kanssa. Vesistöistään tunnettu Sastamalan seutu vastasi Pyhäjärveä, jolla oli 40 kilometriä Laatokan rantaviivaa ja jossa sijaitsi useita pienempiä lampia ja järviä. Pyhäjärveläisten evakoiden historiaan sekä talvi- ja jatkosodan vaiheisiin voi tutustua viime viikolla Sastamalan seudun museossa avautuneessa näyttelyssä Miun ja siun – Viipurin läänin Pyhäjärvi. Näyttely kertoo, millaista elämä oli Karjalan kannaksella ennen sotaa ja mitä evakot ottivat mukaansa kotinsa jättäessään. Matkalaukkuihin ja puulaatikoihin pakattiin maatalouden työkaluja, vaatteita, urheilupalkintoja, kirjeitä ja kirjoja, esimerkiksi. Nyt nämä esineet kertovat elävästi siitä, mikä evakkojen matkaan lähtöä edelsi ja mitä siitä seurasi. Näyttelyn esineet ovat pääosin Sastamalan seudun museon Pyhäjärvi-kokoelmasta. Se on kertynyt 1950-luvulta lähtien museolle esimerkiksi lahjoituksina. Museon amanuenssin Emma Kurjen mukaan kokoelman esineistö on sattumanvaraista. Esillä ovat tavarat, jotka eivät ole vuosien saatossa kadonneet, joita ei ole käytetty loppuun eikä heitetty pois sekä esineet, jotka ylipäätään mahtuivat Karjalan evakkoasemilta junan vaunuihin. Paljon jäi radan varteenkin.