Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Aaltosen matto lähetettiin Kiikan asemalta Kyllikille Sortavalaan – Näin värikäs oli maton matka ympäri Suomen, nyt se koristaa olohuoneen lattiaa Laviassa

Tämän maton osti kiikkalainen Amanda Siltanen 1920-luvun loppupuolella tyttärelleen Kyllikille, joka oli valmistunut Hämeenlinnassa sairaanhoitajaksi. Matto joutui kuitenkin olemaan useita vuosia Siltasella käärössä varastoituna, koska Kyllikki oli väliaikaisessa työssä monessa paikassa ja asui yhdessä työtovereittensa kanssa samassa huoneessa. Ei suuri matto olisi mahtunut lattialle. Vasta kun hän sai vakituisen työn Sortavalan sairaalassa vuonna 1936 ja oman asunnon käyttöönsä, niin matto lähetettiin Kiikan asemalta sinne. Monta rauhan vuotta matto saikin kaunistaa sairaanhoitajan kotia. Levottomuus kuitenkin lisääntyi maailmalla ja sodan uhka kasvoi. Sortavala oli varuskuntakaupunki ja sotilaita liikkui enenevässä määrin kaupungin kaduilla ja tarkastuskäynneillä sairaalan tiloissa. Yhdestä tällaisesta käynnistä matto sai pysyvän muiston. Vielä nyt yli 80 vuotta myöhemmin suomalaisen sotilaan tervatusta saappaanpohjasta jäänyt jälki näkyy siinä, joskin hyvin himmeänä enää. Sota syttyi ja sairaala evakuoitiin Sota syttyi 30.11.1939. Sortavalaakin pommitettiin, mutta sairaalan alue säästyi tuholta. Punainen risti sairaalan katolla suojeli sitä. Talvisota päättyi 13.3.1940. Vihollinen ei saanut sodassa valloitettua Sortavalaa, mutta sekin jouduttiin rauhanehtojen mukaan luovuttamaan Neuvostoliitolle. Tuli määräys, että kello 12 on kaupunki, mukaan lukien sairaala, oltava tyhjänä. Sairaalan henkilökuntaa oli kehotettu jo muutamaa päivää ennen lähettämään henkilökohtaiset tavaransa pois kaupungista. Niinpä Kyllikkikin lähetti junalla Kiikkaan kaikki tavaransa, mutta ainoastaan matto ja radio tulivat perille. Muut olivat hukkuneet joko pommituksessa tai muuten. Sairaala evakuoitiin, huonommat potilaat ambulansseilla, mutta Kyllikki loppujen potilaitten kanssa joutui tekemään matkaa kuorma-auton lavalla kovassa pakkasessa Lappeenrantaan saakka. Muutama potilas kuoli matkalla. Sairaala evakuoitiin Kemiin ja Kyllikki jatkoi sairaanhoitajana siellä. Vasta kun työ ja asunto olivat järjestyneet kuntoon, niin matto lähetettiin junalla Kiikasta Kemiin. Jatkosodan ajan Kemin sairaala oli sotilassairaalana. Saksalaiset sotilaat marssivat kaupungilla ja saksalaisia sotilaita oli Kyllikin hoidettavana sairaalassakin. Eräs saksalainen upseeri vieraili joskus Kyllikin asunnossa ja nyt matto sai kokea komeitten kiiltävien saappaitten astelun. Tampereelle, Kiikoisiin ja Laviaan Kyllikki pääsi eläkkeelle vuonna 1965 ja osti osakkeen Tampereelta. Tämä osake oli kuitenkin niin pieni, ettei se suuri matto olisi sopinut lattialle, niin matto matkasi taas Kiikkaan. Vaikka Kyllikki osti myöhemmin suuremman huoneiston, ei hän kuitenkaan ottanut mattoa sinne. Se oli Kyllikin sisaren Elman kodissa kymmenisen vuotta, ensin vähän aikaa lattialla, mutta lopuksi käärössä komerossa. Kerran sitten Kyllikki ja Elma päättivät yhdessä antaa maton Elman kasvattityttärelle Lealle Kiikoisiin. Ei se matto kovin pitkää aikaa saanut levätä täälläkään, vaan se matkusti taas. Nyt sen matka oli vain 20 kilometriä. Se sai kodin Lean tyttären Irman ja hänen miehensä Pertti Mäkisen kodissa Laviassa. Siellä se suuren avaran olohuoneen lattialla pääsee oikeuksiinsa. Ikää matolla on jo yli 90 vuotta. Värit ovat jo haalistuneet ja reunat vähän rispaantuneet, mutta Aaltosen kutojien hyvä kädenjälki on edelleen näkyvissä.