Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Eläinsuojelulain luonnos tuntee viimein kissan, mutta rekisteröintipakko uhkaa siirtyä

Poski paisuksissa ja silmä ummessa oli huonokuntoisella kollilla, jonka Kiikoisten Löytöeläinpalvelun pitäjä Mira Ekholm-Martikainen haki Ulvilan Leineperistä. Kissan käymä ankara reviiritaistelu oli päättynyt harmillisesti. Onneksi kissaparan pihallaan nähnyt rouva soitti löytöeläinpalveluun, jossa kissa lääkittiin ja josta se toimitettiin lääkärin hoiviin heti haastatteluhetkemme jälkeen. – Mitä tyypillisin tapaus. Kyse oli leikkaamattomasta kotikissasta. Kiima-aika oli tehnyt sen villiksi ja hurjaksi, toteaa Ekholm-Martikainen. Jo sata kattia hoivattu tänä vuonna Löytöeläinpalvelun hoivissa oli viime vuonna yli 400 löydettyä tai pelastettua kissaa, joista lähes jokaiselle löytyi 15 vuorokauden jälkeen uusi koti tai hoitopaikka Tämä vuosi näyttää yhtä vilkkaalta, sillä hoivaa on Kiikoisissa saanut jo noin sata hylättyä tai karannutta kattia, vaikka pahimmat ajat ovat vasta edessä. – Onneksi isot luvut johtuvat osittain myös siitä, että ihmiset ilmoittavat kissahavainnoistaan entistä hanakammin. Kesäkissat lienevät jo historiaa Mutta onko mukana ns. kesäkissoja? Vieläkö kesämökkiläiset hylkäävät keväällä ottamiaan kissanpentuja syksyllä mökkikauden jälkeen? –  Omalle kohdalleni ei ole osunut yhtään sellaista tapausta. Kyse lienee menneiden vuosikymmenten vitsauksesta. Päinvastoin mökkiläiset ilmoittelevat hanakasti nurkissaan liikkuvista kissoista ja pentueista. Eräiden arvioiden mukaan maassamme hylätään 20 000 kissaa vuosittain. Luku on muutaman vuoden takainen ja epävarma. Kissojen kokonaismäärästä esitetyt arviot vaihtelevat 700 000:n ja 1,3 miljoonan välillä. ”Ei järkisyytä rekisteröintipakon siirrolle” Kissa on muiden kotieläinten tapaan aina omistajansa vastuulla, siis myös silloin, kun se kulkee ulkona. Ulkopuolinen voi ottaa kissan kiinni ja toimittaa esimerkiksi löytöeläinpalveluihin. Vierasta kissaa ei saa mennä tappamaan. Yleisessä arvostuksessa kissa on selvästi jäänyt koiran jalkoihin. Tilanne jatkuu uudessa eläinsuojelulaissa, jos ja kun se uudella vaalikaudella hyväksytään. Voi käydä niin, että lakiluonnokseen sisältyvä koirien sirutus- ja rekisteröintipakko astuisi voimaan hetimmiten, mutta kissojen vasta joskus myöhemmin. - En keksi yhtään järjellistä syytä, miksi kissojen tunnistussirutus- ja rekisteröintipakkoa pitäisi viivyttää. Toivottavasti eduskuntakäsittelyssä saadaan aikaan koirien kanssa yhtäaikainen ratkaisu. - Onneksi kissa sentään mainitaan nimeltä lakiluonnoksessa. Onhan sekin jotakin. toteaa Ekholm-Martikainen. Rekisteröinti lisää vastuuta Rekisteröinnin suurin etu se, että jokaiselle kissalle löytyy nopeasti omistaja. Vapaaehtoisvoimin sirutuksia tehdään jopa ilmaiseksi, mutta suosio ei ole ollut kehuttava. Kiikoisten löytöeläinpalvelun kaltaisissa paikoissa sirutus tehdään automaattisesti kaikille hoitokissoille. Kissojen rekisteröinti lisää omistajan vastuusta, mutta tuo myös kustannuksia muun muassa katoamistapauksissa. Tätä nykyä kustannuksista usein vastaavat yhteiskunta ja kissoja pelastavat vapaaehtoiset. Ekholm-Martikaisen mukaan hyvää uudessa lakiluonnoksessa on se, että se sallii viranomaisten puuttumisen isoihin yksityisiin kissapopulaatiotapauksiin. - Jo muutama steriloimaton naaraskissa saa populaation kasvamaan sadoilla pennuilla vuodessa. Kyse on vakavasta ongelmasta ympäristön ja luonnon kannalta. Ongelmaan on tätä nykyä liki mahdoton puuttua.