Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Uimahallihistoria 5: Illon mies rukoilee Matti Pullia päästämään pakkasesta uimahalliin – Samaan aikaan Ellivuoren osakkeista saatu miljoonien pesämuna tuottaa mahtavaa korkoa

Uimahallin rakentaminen on kuntasuunnitelmassa siirretty vuodelle 1996. Yleisönosastokirjoittelun mukaan suunnitelmiin on käytetty tänä vuonna 3 miljoonaa markkaa, viimeksi Leena Virri-Hanhijärven mukaan 2 miljoonaa markkaa. Voin tässä samalla oikaista näitä tietoja... suunnitteluun on tähän mennessä käytetty vajaat 300 000 markkaa... ei pidä olla huolestunut siitä, että suunnitelmat vanhenisivat ennen hallin käyttöönottoa. Näin uimahallista kirjoittaa Vammalan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Veijo Mäkelä marraskuussa 1991 Tyrvään Sanomissa. Jani Sievinenkin keksitään uimahallin avuksi Vuonna 1992 Vammalan uimahallin rakentamista puolustetaan jopa nuoren suomalaisuimarin avulla. Tyrviksen toimitukseen soittaneen henkilön mielestä ”uimahalli on nuorisoon satsaamista. Katsokaa nyt esimerkiksi Jani Sievisen uintimenestystä maailmalla”. Mielipideosastolla vastustetaan diskojen järjestämistä nuorisolle, koska niissä huumeet leviävät. Kirjoittajan mukaan uimahallissa huumeet eivät leviä. Samana vuonna kerrotaan uimahallin halventuneen 26 miljoonaan markkaan. Hinta on tippunut parissa vuodessa kolmisen miljoonaa. Seuraavaksi suunnittelutoimikunta teettää arkkitehdilla luonnosvaiheen töitä korkeintaan 200 000 markalla. Kaupunginjohtaja Matti Pulli ei koe suurena pettymyksenä uimahallin uupumista neljän lähimmän vuoden listalta, koska eletään laman pohjaa. Ellivuoren osakkeista kaupunki on kuitannut 9,2 miljoonaa markkaa. Pääomalle valtuusto on luvannut kymmenen prosentin vuotuisen koron. Eli hallin rakentamisen pitkittyminen tuottaa pesämunalle plusmerkkistä viivästyskorkoa. Paavo Salli huomauttaa, että Ellivuoren miljoonat eivät katoa Edelleen vuonna 1992 Vammalan rahoitusjohtaja Paavo Salli huomauttaa lehdessä, että miljoonat ovat kaupungin kassan katteena. Korvamerkkejä niillä ei ole, mutta mihinkään ne eivät katoa. Ainoa käyttökohde on uimahalli. Samana vuonna posti tuo Tyrviksen toimitukseen ”Illon miehen isä meirän rukkouksen”. Se on Simo Mäkisen käsialaa. Matti meirän, joka olet lähes taivaassa. Pulli olkoon sinun nimesi, tulkoon sinun valtakuntaasi kunnallisvaalit. Tapahtukoon sinun tahtosi myös syrjäkylillä niin kuin keskustassakin. Anna tänä päivänä meidän lapsille jokapäiväinen hoitopaikka ja anna meidän pitää kyläkoulumme, niin kuin mekin annamme niille äänemme, jotka eivät ole meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä jäähallille, vaan päästä pakkasesta uimahalliin, sillä sinun on kaupunki, Voima ja Kisa sekä Vapsi ja Visa. Amen. Vastakkaista kantaa edustaa mielipidekirjoittaja Olli Illo: ...jotka jatkuvasti mankuavat veromarkkoja uimahallia varten, ottakoot käteensä lapion, kirveen, sahan ym. rakentamisessa tarvittavaa työkalua, ja hallihomma käyntiin. Pyytäkää vaimoja ja tyttöystäviä mukaan talkoisiin, että he keittelevät teille jonkinlaista murkinaa hallityömaalle. Arkkitehdin palkkio 1,5 miljoonaa markkaa Uimahallia suunnitellut arkkitehti Marjatta Hara-Pietilä karhuaa Vammalan kaupungilta ylimääräistä 17 000:tta markkaa kymmenmetrisen hyppytornin suunnittelusta ja asiaa puidaan käräjillä vuonna 1993. Hyppytornin ja altaan suunnittelutyöstä sovittiin puhelimessa. Arkkitehdin kokonaispalkkio hallin suunnittelusta on arviolta 1,5 miljoonaa markkaa. Kaupunginjohtaja Pullin mielestä Vammala on riidassa vahvoilla. Loppulaskun arkkitehti voi esittää sen jälkeen kun halli on valmistunut. Tyrvään kihlakunnanoikeus päättää kuitenkin, että Vammalan kaupungin on maksettava arkkitehdille 17  400 markkaa 16 prosentin korkoineen sekä arkkitehdin 12 500 markan oikeudenkäyntikulut. Ja Vammala maksaa. Vuonna 1995 uimahallin rakentamista esitetään siirrettäväksi vuosiin 1999-2000. On nimittäin tulossa saneeraukset lukiolle, Marttilan koululle sekä ammatti-instituutille ja sairaalan laajennuskin nielee markkoja. Vuonna 1996 Tyrvis julkaisee Arto Satosen mielipidekirjoituksen, jossa hän haluaa vammalaisten luopuvan uimahallihankkeesta, mikä turvaa Kiikan uimahallin jatkumisen. Taloudelliset tosiasiat huomioiden ei ole realistista juuri nyt panostaa uusiin hankkeisiin, vaan tärkeintä on varmistaa nykyisten palveluiden säilyminen. Satonen haluaa vastavuoroisesti äetsäläiset käyttämään Vammalan jäähallia. Tyrvään Sanomat julkaisee juttusarjan Vammalan ja Sastamalan uimahallisuunnittelun historiasta. Pääosassa ovat Noora Niemisen graduansa varten keräämät lehtileikkeet Tyrvään Sanomista vuosilta 1967-2017. Viides osa käsittelee vuosia 1991-1996. Jos jollain on vielä jäljellä Vammalan uimahalliosakkeita 1960-luvun lopulta, ota yhteyttä toimittaja Mika Lampeen sähköpostitse tai puhelinnumeroon 0106655791.