Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Anna Houttu-Virtanen pelasti varastosta arvoituksellisen mattovanhuksen, jonka tarinaa kukaan ei tunne tarkasti – Tiedätkö, mitkä neljä asiaa tekevät matoista kuuluisia kiikkalaisia?

Anna Houttu-Virtanen muisti, että vanha kulunut matto oli rispaantunut ja rikkinäinen. Yli 20 vuoteen se ei ollut käynyt lattiassa, vaan matto oli unohtunut varastoon. Sieltä kiikkalaissyntyinen Houttu-Virtanen maton pelasti – ja onneksi niin teki. Nyt matto on Kulttuuritalo Jaatsilla avoinna olevan mattonäyttelyn helmi. Kukaan ei osaa sanoa, kuinka vanha matto on. On vain arvioita. Hanna-Leena Rossi Taito Satakunta ry:stä arvioi, että matto on lähemmäs sata vuotta. Anna Houttu-Virtanen pohtii samoin. Hän kertoo, että matolla on tallustellut 4 sukupolvea. – Muistan, että lapsuudessani se oli isäni kotipaikassa, Kiikan Houtulla, huoneen lattialla ja peitti sen lähes kokonaan. Salissakin se välillä oli, Houttu-Virtanen sanoo. Hän harmittelee, että maton tarinaa ei tiedä enää kukaan tarkasti. Viimeinen, joka olisi voinut muistaa, Houttu-Virtasen täti, kuoli 97-vuotiaana vuonna 2016. Varmaa kuitenkin on, että matto on maankuulu aaltoslainen ja kiikkalainen. – Äitini sanoi, että missään ei ole näin leveitä mattopuita. Siitä tunnistaa Aaltosen maton. Mattovanhus esiin varastosta Matto päätyi Kulttuuritalo Jaatsille Sekaisin sevotetusta -mattonäyttelyyn, kun Anna Houttu-Virtanen otti näyttelyjärjestäjiin yhteyttä. Hän oli hetkeä aikaisemmin ottanut maton esiin varastosta ja pessyt sen. Näyttelyssä matto on nyt mallina kuuluisasta kiikkalaisesta matonkutomisen käsityöperinteestä. Mattovanhuksen lisäksi näyttelyssä on esillä 55 muuta räsymattoa. Miksi karvalankamaton loimeen ryhdyttiin kutomaan räsymattoja? Kiikassa toimineen Aaltosen Mattokutomon karvalankamatot ovat olleet jo pitkään tunnustettuja. Rossin mukaan kiikkalainen räsymattokin ansaitsee tulla huomioiduksi. Vaikka matot itsessään ovat konkreettisia ja käsinkosketeltavia, käsityötaito, jolla matot on tehty, on aineetonta – jotain, minkä on hyvä säilyä. Kiikkalainen räsymattoperinne juontaa juurensa Aaltosen Mattokutomolla tehdyistä karvalankamatoista. Jossain vaiheessa – kukaan ei tiedä, koska ja miksi – karvalankamaton loimeen ryhdyttiin kutomaan räsymattoja. Syntyi kiikkalainen ”sevotettu” räsymatto. Näistä asioista tunnistat kiikkalaisen räsymaton Mikä sitten tekee kiikkalaisesta räsymatosta juuri sen oikean? Rossi sanoo, että maton tunnusmerkkejä on useampia. Jos käytetään tiukkaa tulkintaa, kiikkalainen räsymatto on sellainen, jossa on karvalankamatosta tuttu tiheä loimi, matto on kudottu yhdellä sukkulalla, maton reunassa on paksu palko ja kuteet on sekoitettu, eli tyrvääläisittäin ”sevotettu”. Näitä kudontataitajia on enää vähän. Siksi, ja kiikkalaisen mattoperinteen hengissä pitämiseksi, Hanna-Leena Rossi on suostuvainen kutsumaan mattoa kiikkalaiseksi myös, kun se on ainoastaan ”sevotettu”. Juuri ”sevottamisessa” piilee kiikkalaisen räsymaton kauneuden juju. ”Sevottaminen” ei nimittäin ole summittaista mielivaltaista värien ja kuteiden sekoittamista, vaan tarkkaan suunniteltua ja laskelmoitua systemaattista kuteiden sekoittamista. Perinne jatkuu ”sevottamalla” Mikä on kiikkalaisen räsymaton tulevaisuus, Hanna-Leena Rossi? – Tulevaisuus on hyvä. ”Sevottaminen” vie käsityöperinnettä eteenpäin ja se on se, mistä ihmiset kiinnostuvat. Kiikkalaisuus käsitteenä tulee säilymään mattoperinteessä. Siksi kiikkalaisen maton kutomista opetellaan ja siksi tiedetään, mistä perinne on lähtenyt, Rossi sanoo. Anna Houttu-Virtanenkaan ei laita isoa mattoaan enää näyttelyn jälkeen varastoon. – Laitan sen lattialle Houtulle, hän sanoo ja jatkaa: – On hyvä, että kiikkalaisista matoista on nyt puhetta. Näin ymmärrämme säilyttää ja vaalia näitä, hän sanoo.