Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kuukauden uimakoulu, paljon katuvaloja, maan pienimmät verot, lukion uusi kielistudio ja adressilähetystö Helsingissä – Muistatko vielä, kun Äetsän kunta syntyi Hahmo-ojan partaalla vuonna 1981

Sastamalan kaupunki viettää parhaillaan 10-vuotisjuhliaan, sillä Vammalan, Äetsän ja Mouhijärven liitos astui voimaan vuonna 2009. Seudullamme on tehty useita kuntaliitoksia myös tätä aiemmin. Vuosisatainen historia on vetänyt entisen Äetsän aluetta vahvasti kahteen eri suuntaan, sillä Kiikka on suuntautunut historiallisesti kohti Sastamalaa ja Keikyä kohti Huittista ja etenkin Satakuntaa. Keikyä oli teollinen ja Kiikka agraarinen, mikä näkyi vahvasti myös niiden poliittisissa voimasuhteissa. Keikyän varallisuus ja muita alemmat veroprosentit perustuivat pitkälti Finnish Chemicalsin kemiantehtaaseen, joka työllisti ennen kuntaliitosta lähes 500 ihmistä. Toisaalta myös Keikyän talous oli heikentynyt 1970-luvulla, kun kunta oli joutunut ottamaan sen kannalta epäedullisia talousarviolainoja. Noin 3000 asukkaan Kiikan ja Keikyän kuntien liittäminen toisiinsa ei ollut helppoa. Kuntaliitos toteutui lopulta uudenvuodenyönä vuosien 1980–1981 taitteessa Hahmo-ojan partaalla rakettien räiskyessä. Äetsän kunnanjohtajana toimi Eero Mäki-Tanila koko sen historian ajan. (Juttu jatkuu kuvien jälkeen.) Keikyä syntyi niin kirkollis- tai kunnallishallinnon näkökulmasta vasta Suomen itsenäistymisen jälkeen, kun se sitä ennen kuului Huittisiin. Keikyä oli Punkalaitumen, Kauvatsan ja Vampulan kanssa ollut aikoinaan osa keskiaikaista Huittisten suurpitäjää. Keikyä sai oman seurakuntansa vuonna 1919 ja seuraavana vuonna se aloitti myös itsenäisenä kuntana. Itsenäistymisprosessissa pisimpään kesti omaisuuden ositus Huittisten kanssa, sillä siitä päästiin lopullisesti sopuun vasta vuonna 1924. Kertoman mukaan huittislaiset olisivat halunneet estää jopa postihevosen pysähtymisen Keikyässä. Kiikan perustamishetkenä pidetään useimmiten vuotta 1662, kun Kiikka erotettiin Tyrvään seurakunnan alaiseksi kappeliseurakunnaksi. Tähän asti Kiikka ja Kiikoinen muodostivat tiiviin kokonaisuuden, sillä Kiikoista asutettiin paljolti Kiikan suunnalta. Oman kunnallishallinnon Kiikka sai vuonna 1865 voimaan astuneen uuden kunnallishallinnon jälkimainingeissa, vuonna 1869. Seurakunta itsenäistyi vasta noin puoli vuosisataa myöhemmin. (Juttu jatkuu kuvien jälkeen.) Onko sinulla mielessä jotakin uutista, tapahtumaa, ilmiötä, muotisuuntausta tai merkkipaalua Sastamalan historiasta, jota haluaisit käsiteltävän Tyrvään Sanomissa lehtiarkistomme pohjalta? Kommentoi jutun yhteyteen tai lähetä vinkkisi meille sähköpostilla: toimitus.tyrvaansanomat@almamedia.fi.