Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Miksi opettajapariskunta muutti Pohjois-Lapista Sastamalaan? – ”Olisimme jääneet sinne, jos vain töitä olisi mietitty”

Miksi kaksi opettajaa päättää muuttaa Pohjois-Lapista nimenomaan Sastamalaan? –  Katsoimme, missä kohtaa Suomen karttaa olisi sopiva pläntti. Rajautui vain pieni alue, sanoo Jani Loikkanen . Etelään palaamisen yksi syy oli pohjoisessa syntynyt tällä hetkellä alle kaksivuotias Benjamin-poika, joka saa näin tavata useammin isovanhempiaan. –  Olisimme jääneet sinne, jos vain töitä olisi mietitty. Jo nyt on ikävä sitä luontoa ja erämaata. Toisaalta siellä oli kaikki kuitenkin niin kaukana ja hankalasti saatavissa, Landén sanoo. Ruokakauppaan oli 30 kilometriä ja lähimpään vakituiseen naapuriin noin kaksi. Mökkiläisiä oli toki lähempänä. Oli vielä kolmaskin syy, työhaastattelu. Sastamalan virkoihin se hoidettiin videoyhteyden avulla. –  Haastattelijasta tuli minulle niin hyvä fiilis. Tuntui, että täällä koulutus hoidetaan hyvin, Loikkanen toteaa. Sastamalassa ei kumpikaan ollut edes käynyt aiemmin. Turussa opettajiksi opiskelleet Landén ja Loikkanen lähtivät kolme vuotta sitten Sevettijärvelle vakituisiin opettajanvirkoihin. Jani on kotoisin Hyvinkäältä ja Kristina Turusta. Sastamalassa heitä odottavat vain vuoden mittaiset määräaikaispestit. Kumpikin luottaa kuitenkin siihen, että opettajille löytyy töitä myös jatkossa. Jos ei Sastamalassa, niin ainakin jossain päin Etelä-Suomea. Selällään järven jäällä tai suklaata sisätiloissa Arki Sastamalassa on hiukan erilaista kuin Sevettijärvellä. – Siellä asuimme oikeastaan kesämökissä ja kaamosaikaan tarvittiin monta hyvää otsalamppua, koska katuvaloja ei ollut lähelläkään, Loikkanen kertoo. Janin lempipuuhaa kaamosaikaan oli maata selällään järven jäällä, nauttia pelkästään siitä mahtavasta hiljaisuudesta ja katsella tähtiä. Vaikka ei pitkä pimeys ollut ihan noin auvoista. Kristina sanoo, ettei oikein tehnyt muuta mieli kuin istua sisällä ja syödä suklaata. – Tammikuussa ostin hevosen, kun siellä oli niin tylsää. Nyt hevonen vietiin tuohon lähelle Pirasen tilalle, Landén sanoo. Kerrostaloa ei voinut edes kuvitella Sastamalassa Lousaja valikoitui perheen asuinpaikaksi. – Se oli tosi helppo ratkaisu. Kyseessä oli nimittäin ainut omakotitalo, joka oli vuokralla kaupungissa, Loikkanen toteaa. He eivät voineet kuvitellakaan muuttavansa Sevettijärveltä kerrostaloon tai edes rivitaloon. Heidän koiransa Koda on niin tottunut olemaan metsässä. Perhe ei ole vielä kauan ole ehtinyt totutella Sastamalan maisemiin. Sen verran, että kaupassa, pururadalla ja työpaikoilla on käyty. – Heinäkuun alussa tuotiin tänne kamat, mutta muuten ollaan oltu Turussa, koska kaikki kaverit ovat siellä, Loikkanen sanoo. Tänään he kohtaavat uudet oppilaansa, Kristina Varilan koulun ekaluokkalaiset ja Jani Stormin koulun kuudesluokkalaiset. Jännittääkö? – Jännittäähän se, kun pienet ihmiset tuijottavat sinua ja sinä heitä. Mitenköhän he eroavat Lapin lapsista, Landén pohtii. Sevettijärvellä oli kolmen opettajan koulu ja yhteensä 25 lasta. Silti molemmat muistuttavat, että teinit olivat naamat kiinni kännykässä ihan niin kuin täälläkin.