Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Mielipide: Tuhojuna syö luonnon ja ihmiset

MIELIPIDE Kansansadussa eukko löysi hopearahan, meni torille ja osti possun. Kotimatkalla possu ei hypännyt aidan yli, vaan tunki sorkkansa tiukasti maahan. Eukko jatkoi matkaa ja pyysi koiraa puremaan possua, keppiä lyömään koiraa ja tulta polttamaan keppiä, mutta ei tahtonut päästä tavoitteeseensa eikä yöksi kotiin… Täällä Tyrväällä, vauhtiaan kiihdyttävä luonnontuhojuna karkottaa maalaiskaupungin ihmiset, koska se tuhoaa luonnon ja sen suomat virkistysmahdollisuudet. Nyt keskustan puut kaadetaan hyväkuntoisina. Hyönteiset kuolevat nälkään ruoanhakumatkoillaan, kun niittykukat ja kasvit tuhotaan ruohoina, piki-, oja- ja metsäteiden varsilta. Ja kaupungin laitamien metsät häviävät tukkirekkojen mukana kaukaisuuteen, kun metsässä asuneet eläimet ja kasvit ovat vain muisto mielissä ja perhealbumeissa. Osa rakennuksistamme rapistuu ja homehtuu, hoitamattomina ja asumiskelvottomina. Silti päättäjät uudelleenkaavoittavat ja rakennuttavat uusia asuntokohteita, lopunkin luonnon turmellen, vaikka epäkelvot rakennukset voisi vaiheittain purkaa ja rakentaa niiden paikalle terveitä koteja ja rakennuksia. Kuin varkain luonto taantuu, kaiken elollisen tappavan ihmiskoneen alta. Ja ihmisten virta lipuu täältä poispäin, luonnontuhon, yleisen piittaamattomuuden ja vallitsevan työttömyyden keskeltä, maalaiskaupungista, jossa kiihtyvä liikenteen melu kaikuu kaduilla ja rakennuksissa, kun keskustankaan kulkuväylillä ei kuule, aika ajoin, edes omaa ääntään, melusaasteen vuoksi. Moniko ihmisistä tietää, että halvin ja toimivin verenpaine- ja stressinpoistolääke on puun haliminen tai viiden minuutin kiireetön kävely tai istuskelu puistossa, puiden alla, puutarhassa tai kaupunkimetsikössä, kaupunkieläimiä ihaillen. Tai että kaupunkien sydämeen säästetyt kuusipuut ovat oiva meluvalli sekä monien eläimien elinehto. Nyt vaasalainen Mire Oy suunnittelee silmät seteleinä Siikasuolle rakennettavia puisia kerrostaloja. Moni toivoo, että hanke kaatuu, sillä Miren käsikirjoituksella eläimet jäävät jälleen kodittomiksi, ihmiset ja lemmikit ilman ulkoilu- ja harrastuspaikkaa ja lapset leikkipaikkaa. Silloin iso alue kaikille kuntalaisille tarkoitettua rantaluontoa tuhoutuu. Läheisen leirintäalueen luonnonrauha rikkuu leiriläisillä, ja Tervakalliolla, Vammalan kaupungin uimarannalla polskuttelevilla kansalaisilla, joilla ei ole varaa kesämökkiin niemen nokassa. Jos Pendolinoksi muuttuneesta tuhojunasta löytyisi pakki ja junavaunujen kuorma vaihtuisi, löytyisi vaunuista: kuuntelemisen taitoa. Hyvää tahtoa ja suoraselkäisyyttä. Kauko- ja lähilaseja teholinssein, pitkän aikavälin suunnitelmiin. Puiden taimia, kukansiemeniä ja kukkasipuleita, kaupunkiluontoa elvyttämään. Niitty- ja tapahtumatalkoita, nyyttikestein. Vanhojen asumusten kuntotarkastuksia ja korjauksia sekä puskutraktoreita tiensä päähän tulleille toivottomille rakennuksille. Ohjattuja luontoretkiä kaupunkiluonnossa ja sen liepeillä. Ja Tervakallion leirintäalueen kunnostustöitä, talkooporukalla ja rahamiesten tai –naisten tuella. Harrastuspaikka nuorille skeittaamiseen, pelien pelaamiseen, seinäkiipeilyyn, musisointiin, käsitöihin ja taiteeseen ja hengailuun kaverien kanssa nuorisokahvilassa. Koko perheen leikkimielisiä kilpailutapahtumia lapsille, ilman aikuisille suunnattua sihijuomaa. Miten tarun eukko pääsi possuineen kotiin, ennen pilkkopimeää? Vastapuolta nöyrästi kuunnellen. Katri Mäkinen