Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Vammalan Yrittäjät

Luonto kaipaa lunta – Äärimmäisen uhanalainen turkinkyyhky yllätti bongarit Nuupalassa

Maailmankirjat ovat sekaisin, voisi vanha lintumieskin todeta tammikuun vesisateissa kahlatessaan, sillä joululaulun hanget korkeat nietokset näyttävät olevan muisto menneiltä ajoilta. Leuto sää lämpöasteineen vain jatkuu. Selkävedet lainehtivat jäättöminä, pellot ja metsät lumettomina. Ensi kertaa hain tammikuussa suppilovahveroita metsissä. Tammikuun 8. päivä aukeni harmaana, tihkusateisena. Lämpötila oli epätodellisesti + 6 astetta. Lunta näkyi vain Ellivuoren laskettelurinteillä. Nuupalassa on ihastuttanut bongareita harvinainen vieras, turkinkyyhky. Etsinnästä huolimatta turkinkyyhky ei suostunut näyttäytymään minulle. Parempi onni kävi Tuire Laurinollilla . – Yrittänyttä ei laitettu – tällä kertaa. Viidennellä kerralla onnistuimme tapaamaan turkinkyyhkyn. Linnuntietä meiltä Lousajasta vain reilun kilometrin päässä, Laurinolli kertoo. Turkinkyyhky on Pirkanmaalla äärimmäisen uhanalainen, pesimäkanta vain 0–1 paria. Maakunnan ensimmäinen pesintä todettiin Nokialla vuonna 1979. Häijään Tupurlanjärvellä vielä paljon joutsenia Päivän vesilintulaskennassa Häijään Tupurlanjärvellä lepäili vielä 17 laulujoutsenta, josta 10 oli viime kesän poikasia. Karkunkylänlahdella oli yksi yksinäinen joutsen. Karaistuneilla valkolinnuilla ei ole kiirettä Tanskan salmiin ja Pohjanmerelle niin kauan, kuin avovettä riittää. Telkkiä laskimme Hartolankoskella 4, Kiikan Meskalassa ja Lauttarannassa 3. Yksi telkkänaaras sukelteli Sylvään satamassa. Vammaskoskelta Keikyään talvehtii arviolta 40 sinisorsaa ja muutamia kierteleviä isokoskeloparvia. Päivän kiinnostavin havainto oli seurata vanhan merikotkan saalistelua Karkun Nohkuanlahdella, jossa koskelo oli joutua ison pedon kynsiin. Merikotka on nykyään lähes jokapäiväinen näky Kokemäenjoen - Rautaveden - Kuloveden -alueilla tarkkailemassa, löytyisikö huonokuntoinen vesilintu tai joutsen saaliiksi. Korppeja seuraamalla kotkat löytävät metsäalueilta haaskat. Kaikki kelpaa. Seuraavan päivän kierroksella löysimme kolme joutsenta Liekovedeltä, koirastelkän Kiikan Sahanlahdesta sekä kaksi harmaalokkia ja kaksi telkkää Vanhankirkonniemeltä. Jukka ja Sirkka Virtanen näkivät Kiikan Meskalassa laulujoutsenparin seitsemän poikasensa kanssa. Aamuvarhaisella vesilintulaskentamme alkoi Nokian Jokisjärveltä, jossa oli 15 joutsenta, yksi telkkä ja kolme isokoskeloa. Päätepisteenä laajalla kierroksella oli Hämeenkyrön Hirvonjärvi, jossa sielläkin kaksi joutsenta lepäili viime kesän pesäpaikallaan. Luonto kaipaa lunta Vaikka poikkeuksellisen lämpimän syksyn ja alkutalven ansiosta tiaiset, mustarastaat ja Sastamalaan talvehtimaan jääneet monet peipot ja järripeipot selviävät paremmin kevääseen, on asialla myös kääntöpuolensa. Luonto kaipaa lunta. Valkoisen talvipukunsa jo marraskuulla vaihtaneet metsäjänis, kärppä ja lumikko paljastuvat heti saalistaville pöllöille ja nisäkäspedolle. Suojaväri ei enää suojaa, vaan paljastaa. Lumettomassa metsässä puikkelehtiva lumivalkoinen jänis on surullinen näky. Elinajan odotus ei ole pitkä. Sastamalassa on Pirkanmaan paras peltopyypopulaatio, joka sekin tarvitsisi lunta suojakseen. Nyt Keikyän ja Vaunusuon lumettomilla sänkipelloilla melko avoimesti ruokailevat peltopyyt ovat helppoja saaliita ylilentäville petolinnuille. Lumi on tärkeä suoja kylmyyttä ja petoja vastaan myös myyrille, hiirille ja metsäkanalinnuille. Puut ovat jatkuvassa stressissä lämpötilojen sahatessa edestakaisin tammikuun vesisateissa. Valon määrän väheneminen valmistaa puut talveen. Puut ovat evoluution myötä sopeutuneet lepotilassaan kylmään talveen, jossa lumi suojaa juuria. Roudan tehtävä on pitää puut pystyssä myrskyissä. Myyräkansan juhlat jatkuvat edelleen Myyräkansan juhlat jatkuvat edelleen, mistä selvänä osoituksena on kahden tuulihaukan talvehtiminen Sastamalassa, useat isolepinkäiset sekä piekanan ja hiirihaukan talvehdinta Keikyän Kiviniemessä. Kaikki myyräkansan harventajia. Saalistus on helppoa lumettomilla pelloilla. Petolinturengastajat valmistautuvat jo hyvään pöllöjen pesimävuoteen, sillä runsailla myyräkannoilla on ratkaiseva merkitys pöllöjen pesintöjen onnistumiseen ja suurien poikueiden kasvattamiseen.