Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: TRUMPetti soikoon

Trumpetin vaski helisi ylinnä, kun Kiikan torvisoittokunta ja Sastamalan seurakunnan Gospelkuoro solisteineen esiintyivät kirkoissamme, viimeksi Kiikassa. Otsikolla Sota-ajan muistoja eläydyttiin itsenäisyytemme juhlavuoden kynnyksellä herkän hartain ja juhlavin sävelin kiittämään runsaan seitsemänkymmenen rauhanvuoden jälkeen niitä, joille kunnia kuuluu. Vaan työntääkö Donald Trump ja vetääkö Vladimir Putin maatamme uudelleen kohti Venäjän etupiiriä ja keskelle kylmää sotaa? Elämmekö tänään kukoistuksemme kukkulalla niin, että edessämme on enää pelkkää pelkoa ja levottomuutta? Krim ja Syyria, Lähi-itä kaikkinensa ja pakolaislaumat eri puolilla maapalloa henkivät murrosta, joka mullistaa elämämme, koko ihmiskunnan elämän. Maailma on jakautumassa vääjäämättä suureen joukkoon putoajia ja pieneen yltäkylläiseen, kaiken kahmivaan vähemmistöön. Ilmastonmuutos tulvineen, kuivuuksineen, myrskyineen kaikkineen ja liikakansoitus kruunaavat sen, ettei elämä tule olemaan auvoista. Elämä tulee sen sijaan olemaan enenevässä määrin taistelua. Paljon puhuttu maailmanloppukin häämöttää, ei vielä auringon, ei telluksenkaan, mutta ihmisen. Olen ennustajana jopa kriittisempi ihmiskunnan tulevaisuuden suhteen kuin tunnetuin aivomme, sananmukaisesti pyörätuolin vankina ja tietokoneavun varassa elävä Stephen Hawking, joka puhuu enää tuskin tuhannesta vuodesta vaikka optimisti onkin. Hän myös kiistää mahdollisuutemme paeta jollekin toiselle planeetalle. Ja pieniä suuria harmeja saamme nähdä joka tapauksessa. Olemme aivan liiaksi sähkön ja internetin armoilla, saastuttamassa niin maan ja ilman kuin veden ja meret, lääkitsemällä itsemme kuolemattomuuden tavoittelussamme umpikujaan kohti kulkutauteja, virusten ja bakteerien vyöryessä voittoon. Ellemme sitten ydinsodi itseämme taivaan tuuliin. Rauhallista joulua.