Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Mielipide: Sastamalan ympäri – 38250:stä 38360:een

MIELIPIDE Nykyinen Sastamala on alueellisesti varsin laaja kaupunki. Päättäjät ovatkin numeroineet sen postialueet nykyaikaisesti. Onhan meillä sosiaaliturvatunnus numeroina, pankkitunnus ja monia muita joka päivä tarvittavia tunnuksia. Missähän muuten on Sastamala 38470? Tuttavani halusi tutustua numeroituun kaupunkiimme ja teimme laajan retken selvittääksemme, mitä numeroiden takana oikein on. Lähdimme liikkeelle valtatietä Huittisten suunnasta ja poikkesimme oikealle vanhalle Turku – Tampere tielle. Näimme mm. suuren hautausmaan ja totesin meidän olevan kaupunginosassa 38250. Jatkoimme Sastamalan kaupungin keskustaajamaan 38200. Tämä on Sastamalan hallinnollinen ja kaupallinen keskus. Entinen Tyrvään kirkonkylä. Kerroin tuttavalleni, että kirkonkylästä muodostettiin itsenäinen kauppala vuonna 1915 ja kauppalasta tuli kaupunki vuonna 1965. Tämän jälkeen kaupunkiin on liitetty Karkun ja Tyrvään kunnat, Kiikan kunnan Kiikka-Illon alue, Suodenniemen kunta ja viimeksi Äetsä, Mouhijärvi ja Kiikoinen. Ylitämme Vammaskosken sillan ja saavumme kaupunginosaan 38210. Seuraavaan kohteeseemme 38300 on matkaa noin 9 kilometriä. Alue erotettiin 38200:sta 1869 ja lopullinen itsenäistyminen tapahtui 1922. 38300 oli aikoinaan tunnettu rukkien valmistuksesta. Myös punatiilet haettiin täältä. Jatkaessamme matkaamme tulemme 32740:een, jonka suurin teollisuuslaitos on Kemira Chemicals Oy. Nimitys ”Laukkulaakso” on myös tullut tutuksi. 32740:n länsi- ja eteläpuolella on 32730. Nämä kaksi yhdistettiin vuonna 1981 toisiinsa. Mieleni teki esitellä vieraalleni yritys, jonka nimi on Elisa Marjaana. Suuntaamme kohden etelää. Sieltä löytyy 38280, jossa toimii monia seuroja, mutta kauppoja ja pankkeja ei enää ole. Kyläseura on muuten lähettänyt kaupungin päättäjille terveisiä: ”Vanhat postitoimipaikat takaisin!” Siirrymme 38270:een. Näillä kahdella on paljon yhteistyötä kyläseuran ja nuorisoseuran kesken. Tämä oli vielä joitakin kymmeniä vuosia sitten kunnan ja kaupungin eteläosien keskus kirkkoineen, kauppoineen, posteineen, pankkeineen ja huonekalutehtaineen ja nyt täällä ei ole enää edes koulua. Alue on kuitenkin noin 500 asukkaan kotiseutu. Kaupunginosassa 38220 on mm. suuri palvelukeskus monine toimineen, Työväentalo, Nuorisoseurantalo, rukoushuone ja erikoisuutena Pyhittäjä Serafim Sarovilaisen kirkko. Jatkamme Tampereen suuntaan, jolloin vastaan tulee ensimmäisenä 38140, jossa asuu noin 300 asukasta. Alueella on paljon historiaa mm. linnavuori. Teemmekin pienen koukkauksen 38130:een, jossa voimme vahvistaa itseämme ruokailemalla vaikkapa seisovasta pöydästä tai tilaamalla haluamamme annoksen. Virkistäytyneinä palaamme halki 38140:n ja jatkamme 38120:een. Alueella onkin koko kaupungin ainoa ”kasino”, joka on esimerkiksi moottoripyöräharrastajien tapaamispaikka. Entinen kuntakeskus 38100 näyttää meille komeita kartanoita, oppilaitoksia ja laajan alueen alakoulun sekä tietysti komean kirkon. Hieman idempänä on 38420, joka on liikenteen risteyskohta ja kasvava kaupallinen keskus. Kirkko on myös 38460:ssä. Se muistuttaa kovasti jo aikaisemmin näkemäämme punatiilikirkkoa, mutta tässä on vain yksi torni. Alueen nimiä ovat mm. Saikkalanjoki, Tupurlanjärvi ja Piikkilänjärvi. 38470 on pienempi alue lähellä saman nimistä järveä ja laajaa kangasaluetta. Sastamalan pohjoisin entinen kuntakeskus on 38510. Sen aluetta voi tarkastella laajemmin, tosin vähän kauempaa, korkealla mäellä olevasta Pirulanvuoren näkötornista. Nyt onkin parasta jatkaa Lavian kautta kohden etelää. Tulemme 38370:een, jossa voimme poiketa vaikkapa Jan Torstenssonin lasistudioon katsomaan mitä hienoa saadaan aikaan esimerkiksi vanhoista pulloista. Voimme myös poiketa päiväkahvilla ABC-asemalla. Nyt ei olekaan enää pitkää matkaa retkemme päätepisteeseen 38360, jossa poikkeamme yhdellä maamme kauneimmista kirkkomaista. Alue on kuuluisa kutuistaan ja purpurijuhlistaan. Olihan tuttavallani ihmettelemistä. Hän totesi, että nykyisiltä Sastamalan asukkailta tämän ymmärtäminen saattaa vielä onnistua, mutta miten mahtaa olla tulevien sukupolvien laita. Miltä Sinusta hyvä lukijani mahtoi tuntua? Olisiko sittenkin palattava vanhaan käytäntöön? Kuntalainen