Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Mielipide: Näin Suomi ulkoistetaan

MIELIPIDE Isänmaamme on historiansa aikana ollut useasti vieraanhallinnon alaisena tai uhka siihen on ollut olemassa. Olemme kuitenkin aina niistä selvinneet joko taistelemalla tai muilla konsteilla. Maamme uuden ulkoistamisen avasi presidentti Mauno Koivisto vapauttaessaan pääomamme viennin ulkomaille rajoittamattomasti. Tekstiilien valmistus siirtyi enemmässä määrin ulkomaille, Portugali oli silloin kultamaa alalle. Tekstiilit valmistettiin kotimaisista kankaista, jolloin tuotteisiin saatiin kotimaisuustunnukset. Tekstiilien hinnat putosivat harmaantuonnin ansiosta ja Suomessa toimivat yritykset joutuivat kilpailun vuoksi ahtaalle, jopa lopettamaan toimintansa. Seuraava ulkoistaminen tapahtui, kun maamme liitettiin EU:hun, joka suurten keskusten äänillä meni läpi. Ministeriöittemme virkamiehet tajusivat, että EU:ssa olisi tie auki kansainvälisille viroille ja hyville ansioille, loppaaminen oli sen mukaista hallitusta ja eduskuntaa myöten. Olemme sen jälkikäteen nähneet, että ovat käyttäneet tuon 100 prosenttisesti hyväkseen. Mainostettiin myös kuinka saamme päätösvaltaa Eurooppaa koskevissa asioissa. Kuinka 3 prosentin edustuksella parlamentissa voidaan vaikuttaa mihinkään, vaan olla kuunteluoppilaana kun isommat sanelee mitä tehdään. Jyrki Katainen toimessaan pääministerinä kumarteli Brysseliin päin suostuen jokaiseen rahanantoon, samalla pyllisteli omalle kansalle velkaannuttaen maatamme lisää. Euroon liittyminen oli seuraava virhe. En ymmärrä missä eduskunnan järki oli, kun ei tajunnut, että maamme on suhdanteista riippuvainen ja omalla rahalla olimme vuosien aikana joutuneet devalvaation kilvellä niitä torjumaan. Yhtenäisellä valuutalla emme sitä enää voineet tehdä ja olemme sen jälkeen olleet markkinoiden armoilla. Schengenin sopimus oli ulkoistamisemme loppusuora. Olemme nähneet mitä vapaa liikkuvuus on meille tuonut: rikollisia muilta alueilta, kerjäläiset Romaniasta ja elintasopakolaisten jatkuvan virran. Vuosien kuluessa myös hoiva- ja terveydenhoitoamme on enenemässä määrin alettu ulkoistamaan. Valtion talouden hekentyessä ovat myös kunnat saaneet siitä osansa, pakotteiden lisääntyessä ja rahavirtojen tyrehtyessä on jouduttu puun ja kuoren väliin plveluiden tarpeiden lisääntyessä myös hoivapuolella. On lähdetty purkamaan omia palveluita ulkoistaen niitä paratiisisaarilla toimiville yrityksille. Nämä yritykset eivät liikevoitoistaan veroja maahamme maksa, vaan ottavat rusinat pullasta kaikilla konsteilla. Kun omavaraisuus tuollakin sektorilla laskee eli omenat ovat samassa korissa, niin eikö ole aika riskaabelia jos nämä yritykset lopettavatkin täällä toimintansa kannattamattomana vieden toimintansa muualle. Onko silloin edessä se, että verovaroistamme tuemme näitä yrityksiä, koska omaa toimintaa ei meillä ole? Hallituksen into myydä valtionomistusta ulkomaisille sijoittajille vuosien aikana on myös ollut arveluttavaa toimintaa. On käynyt niin, että uuden omistajan kautta toiminta on tullut kansalle entistä kalliimmaksi tai toiminnot on lopetettu kokonaan ja viety ulkomaille verottajan tavoittamattomiin. Eiväthän nämä paratiisiyritykset veroja maksaisi kyllä muutenkaan, kun eivät kaikki suomalaisetkaan yritykset niitä maksa. Hieno nimitys tuolle veronkierrolle on verosuunnittelu, voitot kierrätetään paratiisitilien kautta maailmalle. Loppusuora alkoi ulkoistamiselle, kun hallitus kalkkiviivoilla sai valmiiksi soten eli maakuntamallin, jossa maamme alueet ja ihmiset eriarvoistetaan totaalisesti. Isot keskukset määräävät alueidensa palvelut ja missä niitä annetaan, tämä aiheuttaa sen, että ihmisillä terveys- ja hoivapalveluihin matkat kasvavat ja riskit myös. Julkinen puoli joutuu yhtiöittämään palvelunsa, joka ei ihan yksinkertainen asia ole, kun taas täällä jo toimivat kansainväliset yritykset ovat sitä jo valmiiksi ja näin etulyöntiasemassa. Kuka takaa, että hinnoittelu palveluille pysyy hallinnassa ja on köyhemmänkin tavoitettavissa? 2019 alusta siirrymme, halusimme tai emme, uuden maakuntamallin alaisuuteen. Vaikka olemme vajaan parin vuoden päässä uudesta mallista, emme saa jäädä tuleen makaamaan, kehitettävää on senkin jälkeen kunnissa, vaikka suurin osa budjetista siirtyykin maakuntahallinnolle. Meillä on vielä valta äänestää, sitä ei ole ulkoistettu, käytä siis valtaasi ja käy uurnilla. Simo Myrskyranta Kaupunginvaltuutettu