Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Verotiedot

Pertti Hakanen aloittaa keväällä Karjalan Liiton johdossa – Hän panostaa uuteen tehtävään täysillä, mutta haaveena on myös pyrkiminen takaisin eduskuntaan

Sastamalalainen maatalousyrittäjä ja entinen keskustan kansanedustaja Pertti Hakanen aloittaa Karjalan Liiton uutena toiminnanjohtajana ensi toukokuun alussa eläkkeelle jäävän Satu Hallenbergin jälkeen. Tehtävään oli 18 hakijaa. Hakasen ansioiksi luettiin muun muassa liki kolmen vuoden mittainen liiton puheenjohtajuus, eduskuntavuosien perua oleva laaja verkostoituminen ja pitkä järjestötyön kokemus. Puoluepolitiikka ei valintaan vaikuttanut, sillä Karjalan Liitto pitää tarkasti huolta sitoutumattomuudestaan. Reppurielämä jatkuu Uusi työpaikka merkitsee sitä, että Hakanen jatkaa jo tutuksi tullutta reppurin elämää Vammalan Houhajärvellä sijaitsevan kodin ja Helsingin välillä. Hakasella kuitenkin on eduskuntavuosien jäljiltä pieni asunto pääkaupungissa. Mutta hautaako uusi pesti haaveet pyrkiä uudelleen eduskuntaan? – Ainakin tällä hetkellä lähden siitä ajatuksesta, että eduskuntaan vielä pyrin palaamaan. Toki lopullisesti ehdokkuus ratkeaa kokonaisharkinnan perusteella sitten, kun seuraavat eduskuntavaalit alkavat lähestyä. Nyt keskityn ja sitoudun täydellä tarmolla Karjalan Liiton johtamiseen, Hakanen muotoilee. Karjalaisuus äidin perua Jenny-äidin perua oleva karjalaisuuden vaaliminen on Hakaselle kaikki kaikessa. Jenny Hakanen o.s. Savolainen oli Viipurin läänin Pyhäjärven siirtokarjalaisia. Hänen kahdessa avioliitossa syntyneestä 15 lapsestaan Pertti on nuorin. Karjalaisuus lähensi äitiä ja kuopusta erityisesti sen jälkeen, kun poika teki ensimmäiset kotiseuturetkensä Vpl. Pyhäjärvelle 2000-luvun alussa. Äiti ei koskaan vieraillut Viipuria lähempänä kotikontujaan. – Valokuvat ja matkakertomukset Pyhäjärveltä herkistivät äidin mielen. Muut sisarukset eivät ole tietääkseni Karjalassa vierailleet. Äitini muiston vaaliminen on yksi tärkeimmistä syistä, joiden takia olen halunnut edistää karjalaisuuden aatetta, ensin ruohonjuuritasolla muun muassa Vammalan Karjala-seurassa, Vpl. Pyhäjärvi -säätiössä ja nyt lopulta Karjalan Liiton toiminnassa. Hakanen on tehnyt Karjalan-reissuja lähes sata. Moni matka on suuntautunut Vpl. Pyhäjärven lisäksi myös muun muassa Viipuriin ja moniin muihin menetetyn Karjalan kuntiin Karjalan Liiton puheenjohtajan ominaisuudessa. – Olemme liittona halunneet edistää yhteistoimintaa paikallisten venäläisten viranomaisten kanssa, onhan siitä hyötyä molemmille osapuolille. Paikan päällä on käytävä usein, sillä Venäjällä arvostetaan erityisesti henkilökohtaista yhteydenpitoa. Ystävyyttä syvennetään yhteisin lounain, mutta Hakasen mukaan ei enää vodkan voimin, kuten ennen. Karjalan palauttamisesta ei riekuta Karjalan Liiton entisen puheenjohtajan Johannes Virolaisen sanoin liitto oli alkuvuosinaan itsenäisten ja itsepäisten karjalaisten taistelujärjestö. Liitto huolehti muun muassa siitä, että siirtoväen asuttaminen, omaisuuden korvausasiat ja tasavertainen kohtelu sujuivat. Liitto edisti voimakkaasti 400 000 evakon sopeutumista yhteiskuntaan. Tätä nykyä liitto ja sen jäsenseurat keskittyvät karjalaisen kulttuurin ja perinteen välittämiseen uusille sukupolville. Hakasen mukaan liiton toimintaan ei kuulu riekkuminen menetetyn Karjalan palauttamisen puolesta. Vielä 1990-luvulla osa liiton johtohenkilöistä vaati palauttamista kovin sanoin. Liitto oli jopa vaarassa hajota palautusasiaa koskeviin erimielisyyksiin. Hakanen antaa ymmärtää, ettei liitto vastustaisi palautusta, jos valtioiden kesken niin sovittaisiin. Suomalaisuus kiinnostaa Karjalan alueella Matkoillaan Hakanen on havainnut, että rajantakaisessa Karjalassa asuvaa uutta venäläistä sukupolvea on alueen suomalainen historia alkanut kiinnostaa. – Neuvostoajan kouluissa ei asiasta puhuttu mitään. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen suomalaisuutta on opittu arvostamaan aivan eri tavalla kuin ennen, toteaa Hakanen. Suomessa karjalaistaustaisia 1,8 miljoonaa Hakanen arvioi, että Sastamalan seudulla asuu tätä nykyä jopa 7 000–8 000 sellaista ihmistä, joilla on karjalaiset sukujuuret. Arvio perustuu tilastokeskuksen laskelmaan, jonka mukaan koko maassa karjalaistaustaisia asukkaita on noin 1,8 miljoonaa. Nykyisen Sastamalan alueelle sijoitettiin eniten siirtokarjalaisia Vpl. Pyhäjärveltä. – Käsitykseni mukaan siirtokarjalaisten asuttaminen sujui alueella kohtuullisen hyvin. Tosin karjalan murre aiheutti kummastusta jopa niin, että sen puhumista yritettiin välttää. Hakanen muistuttaa kuitenkin siitä tosiseikasta, ettei maan eri puolilla etenkään asutustilojen lohkominen siirtoväelle yksityisten mailta aina sujunut ongelmitta. – Vähitellen kuitenkin erityisesti karjalainen ruokakulttuuri sekä tulijoiden vilkkaus ja työteliäisyys sulattivat sydämet. Edit. Kuvatekstiin tehty Vpl. Pyhäjärvi-viiriä koskeva korjaus. Perustettu Talvisodan jälkeen vuonna 1940. Liitto juhlii 80-vuotista taivaltaan tänä vuonna näyttävästi. Kolmipäiväinen pääjuhla on kesäkuussa Helsingissä. Liittoon kuuluu 15 piiriä, lähes 400 jäsenyhdistystä ja vajaat 30 000 henkilöjäsentä. Jäsenmäärä on viime aikoina laskenut. Pertti Hakanen pitää nuorten houkuttamista toimintaan mukaan liiton isona haasteena. Liiton vuosibudjetti on noin miljoona euroa. Menoista katetaan jäsenmaksuin puolet. Pertti Hakanen toimii tätä nykyä paitsi Karjalan Liiton myös Vpl. Pyhäjärvi -säätiön ja Vammalan Karjala-seuran puheenjohtajana.