Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Vammalan Yrittäjät

Lauantai-iltapäivän autoparaati toi väriä Sastamalan kaduille – katso kuvat klassikkoautoista

Kari Paavilainen ja Anne Simonen Heinoosta tulivat Kesäkivvaa Kiikasa-tapahtumaan vuoden 1986 Mercedes-Benz 500 SEC:llä. Auto päätyi Paavilaiselle vaihdon kautta noin seitsemän vuotta sitten. – Tämä on harvinaisen hyvä auto ajaa, vaikka onkin vanha. Uusiin malleihin verrattuna mekaniikka on yksinkertainen ja auto pysyy kunnossa omin käsin. Periaatteessa ei tarvitse muuta kuin vaihtaa öljyt, öljynsuodattimet ja sytytystulpat. Paavilainen kertoo käyvänsä autotapahtumissa aina kun se on mahdollista. Kotoa löytyy useampikin menopeli. – Tänä vuonna vappuparaati jäi väliin, mutta myöhemmin kesällä edessä on Näsijärviajo. Minulla on kotona neljä Mersua, yksi avo-Corvette ja Volvo Amazon. Valinnanvaraa siis on. Erikoisuutena tilttiratti Mouhijärveläinen Harri Puntalo osallistui paraatiin vuoden 1965 avo-Cadillacilla. Hän osti auton Ruotsista vaimonsa veljeltä noin kymmenen vuotta sitten. – Sovimme hinnan ja lanko ajoi auton kotipihaani. Autoveroa piti maksaa ja paperisotaa käydä, mutta aika simppelisti se sujui, Puntalo kertoo. Puntalo kertoo käyneensä joka kesä autollaan Kalajoella asti, eikä auto ole jättänyt häntä tienposkeen vielä kertaakaan. – Bensaa ja öljyä se vaatii. Kaiken muun sillä ohittaa paitsi huoltoaseman. Erikoista tässä autossa on tilttiratti, eli ratin etäisyyttä ja korkeutta voi säätää. Keskuslukitus ja jarrujen vapautus ovat alipainetehosteisia, antenni, penkit, katto ja ikkunat toimivat sähköllä. Ilmastointikin löytyy. Puntalo uskoo, että vanhojen autojen harrastaminen on nousussa. Syynä siihen on, että klassikkoautojen arvo muuttuu käänteisesti. – Saman auton hinta voi kaksinkertaistua viidessä vuodessa. Helppo saada takaisin tien päälle Tyrvääläinen Hannu Suuniitty osallistui paraatiin Sisu A-45-autolla, eli armeijakielellä proto-Sisulla. Valmetin 611-moottorilla varustettu neliveto palveli Sodankylän tykistöprikaatissa ennen kuin Suuniitty osti auton Tervolasta armeijan huutokaupasta vuonna 2007. – Se on mukava retkeilyauto. Siinä on teltta mukana, joten ei tarvitse muuta kuin pysäköidä ja käydä lavalle makuulle. Proto-Sisun moottori on Suuniityn mukaan hieman alitehoinen, joten sen vauhti ei pysy ihan muun liikenteen mukana, mutta muuten auto on hänen mukaansa mukava ajaa. – Auto on valmistettu siten, että jos vihollinen sitä vaurioittaa, sen saa melko helposti takaisin liikenteeseen haastavissakin olosuhteissa. Tämä auto kiinnostaa erityisesti sellaisia ihmisiä, jotka ovat armeijassa ajaneet samanlaisella, Suuniitty kertoo. Varaosia löytyy pienelläkin ajankäytöllä Hyvinkääläinen Timo Yliniemi päätyi vuoden 1959 Ford Fairlanellaan paikalle sattumalta. – Olin täällä kyläilemässä ystävien luona, kun kuulin tästä tapahtumasta. Olisin tullut vanhalla autolla joka tapauksessa, pidän näistä vanhemmista laitteista. Yliniemi osti autonsa vuonna 1987 armeijassa ollessaan. – Silloin oli polte tällaiseen autoon, ja hankin sen Taavetista Lappeenrannan läheltä. Omistaja oli tuonut auton Amerikasta. Kyseinen malli, tyyppimerkiltään Galaxie 500, on Yliniemen mukaan normaalia paremmin varusteltu. – Tästä löytyy ilmastointi, hakuvalo ja varapyöräteline. Nuorempana kävin autolla kiertämässä Eurooppaa. Nyt vanhemmiten on tullut ajettua vähemmän ja korjailtua enemmän. Joitain auton osia Yliniemi on joutunut hankkimaan Yhdysvalloista saakka, mutta varaosien tarjonta on hänen mukaansa melko hyvää. – Jotkut osat saattavat olla kalliita, mutta pienellä ajankäytöllä ja eBaytä selaamalla saattaa löytää arvokkaankin osan halvalla. Odotan mukavaa paraatia, autot näyttävät parhaalta liikenteessä. Ensikosketus 1960-luvulla Triumph Herald 1200 päätyi Heikki Talan omistukseen täpärästi 1980-luvun alussa. – Vuonna 1980 auto oli viety Tattarisuolle autohajottamolle, se oli tarkoitus prässätä pelliksi. Maksoin autosta 700 markkaa, mutta ennen kuin se pääsi tähän kuntoon, hinnan voi kertoa kymmenellä. Tämä auto on huoltomiehen unelma. Yhdeksän ruuvia ja viisitoista minuuttia, niin se muuttuu avoautoksi. Tala uskoo, että monella suomalaisella on jokin muistikuva Triumphin kaltaisesta autosta. Ensimmäiset Heraldit tulivat katukuvaan 1960-luvun alussa. – Opiskelin tuolloin Turussa. Erään lääkäridynastian poika valmistui niihin aikoihin ja osti valkoisen auton punaisella sisustuksella. Hän piti sitä yksiöni ikkunan alla, ja silloin päätin, että tuollaisen auton haluan. Olen elämäni aikana omistanut yhteensä 25 autoa. Ne ovat minulle sairaus, eivät pelkkä harrastus. Tavoitteena viihdettä ja toimintaa Kiikan kylälle Tapahtumaa järjestämässä ollut kiikkalainen Antti Turri kertoo, että kulkueen tarkoitus oli korvata järjestämättä jäänyt vappuparaati ja lisätä meininkiä Kiikan kylälle. – Tapahtuma on maksuton ja se on järjestetty täysin talkoovoimin. Tässä ei liiku raha lainkaan, tarkoituksena on elävöittää kylää. Haluan kiittää kaikkia paikalle saapuneita harrasteajoneuvojen omistajia, sillä hehän luovat tilaisuuden. Järjestämme luultavasti tällaisen tilaisuuden ensi vuonnakin, Turri kertoo.