Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö

Vammalan lukio pääsi kymmenen parhaan joukkoon Pirkanmaan rankingissa – Katso, miten lukiot pärjäsivät koko Suomen vertailussa

Pirkanmaan lukiot eivät nousseet kymmenen parhaan joukkoon suurten ja pienten lukioiden vertailussa. Vertailusa on kaksi sarjaa: suuret lukiot ja pienet lukiot. Suurten lukioiden vertailussa oli mukana 177 lukiota. STT:n tekemässä vertailussa pirkanmaalaisittain parhaiten pärjäsi Tampereen yliopiston normaalikoulu, joka oli sijalla 24. 50 parhaan suuren lukion joukkoon pääsivät pirkanmaalaisista Hatanpään lukio (43.), Vammalan lukio (44.) ja Tampereen lyseon lukio (46.). Pienten lukioiden sarjassa oli mukana 171 lukiota. Pirkanmaalta parhaiten sijoittui Svenska samskolan i Tammerfors. Se oli sijalla 16. 50 parhaan joukkoon ylsivät Tampereen teknillinen lukio (23.), Ruoveden lukio (36.) ja Väinö Linnan lukio Urjalassa (48.). Pirkanmaan sisäisessä rankingissa kymmenen parasta olivat Svenska samskolan i Tammerfors, Tampereen teknillinen lukio, Tampereen yliopiston normaalikoulu, Ruoveden lukio, Hatanpään lukio, Vammalan lukio, Väinö linnan lukio, Tampereen lyseon lukio, Kangasalan lukio ja Punkalaitumen lukio. "Hyvin yksilökeskeinen opintopolku” Myös vuonna 2017 Svenska samskolan oli Pirkanmaan paras ja viime vuonnakin neljän parhaan joukossa. Mihin toistuva menestys vertailuissa perustuu? Rehtori Ronny Holmqvistin mukaan koulun oppilaat ovat ennen kaikkea erittäin motivoituneita. Erittäin tärkeä merkitys on sillä, että monet opiskelijat tuntevat toisensa jo päiväkodista asti. – Koululla on 12 vuotta aikaa leipoa lapsista menestyviä nuoria. Pitkä koulutaival saman katon alla tuo mahdollisuuden hyvin yksilökeskeiseen opintopolkuun. Samskolanissa myös ryhmäkoot ovat pieniä. Opiskelijoilla on kaksi vahvaa kieltä: ruotsi ja toinen kotimainen. – Näillä eväillä he pärjäävät niin ylioppilaskokeissa, jatko-opinnoissa ja elämässä yleensä. Kärjen ulkopuolella Suurten lukioiden sarjassa Kangasalan lukio (57.), Valkeakosken Tietotien lukio (68.), Tampereen klassillinen lukio (82.), Tammerkosken lukio (85.), Sammon keskuslukio (107.), Ylöjärven lukio (109.), Pirkkalan yhteislukio (111.), Tampereen yhteiskoulun lukio (120.), Lempäälän lukio (131.), Kalevan lukio (137.), Akaan lukio (145.) ja Nokian lukio (167.). Pienten lukioiden sarjassa Punkalaitumen lukio (64.), F.E. Sillanpään lukio (76.), Oriveden lukio (85.), Mäntän lukio (99.), Parkanon lukio (103.), Virtain lukio (110.), Ikaalisten yhteiskoulun lukio (119.) ja Pälkäneen lukio (152.). Näin vertailu tehtiin STT vertaili toisiinsa lukiopaikkansa syksyllä 2016 vastaanottaneiden sisääntulokeskiarvoja ja kevään 2019 yo-tuloksia. Muuttujista käytettiin koulukohtaisia keskiarvoja. Tarkastelussa oli mukana neljä pakollista yo-koetta ja 349 lukiota. Koulukohtainen yo-keskiarvo muutettiin kouluarvosana-asteikolle lisäämällä tulokseen 3. Näin maksimiksi saatiin 10, joka on kouluarvosanojen maksimi. Vertailun tulokset näyttävät, kuinka opiskelijoiden arvosanat ovat muuttuneet lukion aikana. STT:n lukiovertailun eräs heikkous on, ettei eroja yläkoulujen arvostelukäytännöissä ole otettu huomioon. Yo-kokeet arvostellaan valtakunnallisesti, ja niiden tulokset ovat siten vertailukelpoisia keskenään. Yläkouluissa sen sijaan samanlaisella osaamisella voi saada eri koulussa eri arvosanan, koska kukin opettaja antaa arvosanansa itsenäisesti. Yo-kokeiden tiukempi arvostelu myös selittää sitä, miksi niiden keskiarvot ovat lähes aina heikompia kuin peruskoulujen päättötodistusten. Pienten lukioiden sijoituksissa on enemmän vaihtelua kuin suurissa. Jos opiskelijoita on vähän, muutamakin tavallista paremmin yo-kokeet suorittanut kokelas nostaa keskiarvoa huomattavasti. Vuoden 2018 syksystä alkaen lukiot on jaettu vertailua varten pieniin lukioihin, joissa yo-tutkinnon suoritti alle 50 kokelasta, ja suuriin lukioihin, joissa tutkinnon suorittaneita oli 51 tai enemmän. Vertailuun ei otettu mukaan kansainvälisiä IB-luokkia, aikuiskouluja, Steinerkouluja tai lukioita, jotka ovat osa kansanopistoja tai instituutteja. Jos lukio ja aikuislukio katsotaan yhdeksi yksiköksi, on vertailussa otettu huomioon myös aikuiskoulutuksen tiedot. Vertailun tuloksia vääristää se, että IB-linjalla opiskelevat vaikuttavat lukionsa sisäänpääsykeskiarvoon, mutta moni heistä ei suorita ylioppilastutkintoa eikä siten näy tutkintokeskiarvossa. STT on tehnyt lukiovertailunsa syksystä 2012 lähtien.