Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Unitutkimukseen kuukausien jono Sastamalassa – ”Vaimo kuunteli aikansa korinaa ja hengityskatkoja ja patisti sitten lääkäriin”, kertoo tutkimukseen hakeutunut Esa, 37

Entä jos kova väsymys johtuukin uniapneasta? Tätä miettii Keikyässä asuva Esa Viippola , 37. –  Jos näin on, se selittäisi paljon, Viippola sanoo. Hän hakeutui lääkärin vastaanotolle aiemmin tänä syksynä. Tutkimuksiin patisteli vaimo Taija-Marie Viippola . – Vaimo kuunteli aikansa korinaa ja hengityskatkoja. Hän otti asian puheeksi jo viime vuoden puolella. Asia jäi silloin kuitenkin selvittämättä, kunnes viime kevättalvella Yö-yhtyeen laulaja Olli Lindholm menehtyi sairaskohtaukseen. Lindholm oli julkisuudessa kertonut terveysongelmistaan, muun muassa yöllisistä hengityskatkoista. Olli Lindholmin tapauksen jälkeen unitutkimukseen hakeutuvien määrä räjähti koko maassa. Myös Esa Viippola varasi tämän jälkeen ajan lääkärille terveyskeskukseen. Lääkäri kirjoitti lähetteen unitutkimukseen. – Minut laitettiin jonoon ja kolme kuukautta siinä meni, kunnes nyt marraskuussa minut kutsuttiin unihoitajan vastaanotolle, Viippola kertoo. Sastamalan uniyksiköstä hän sai kotiinsa laitteen, joka yön aikana mittasi unenaikaisia hengitysliikkeitä, kuorsausta ja veren happipitoisuutta. Tällä hetkellä Viippola odottaa tutkimuksen tuloksia. Ne valmistuvat muutaman viikon sisällä. Vielä Viippola ei tiedä, sairastaako hän uniapneaa vai johtuuko väsymys kenties joistakin muista tekijöistä. – Tuntuu, etten yöunien jälkeen ole ihan ”tikissä”, enkä ole yön aikana palautunut, vaan olen aamulla väsynyt. Muitakin epämääräisiä oireita on. Toisaalta väsymys voi johtua monesta syystä, kuten normaalista lapsiperhearjesta, mies pohtii. – Mutta jos sairaus todetaan, niin mielelläni otan ”unimaskin” käyttöön, jos sen avulla pysyn hengissä. Neljän kuukauden jono Sastamalassa unitutkimukseen on neljän kuukauden jono. Sastamalan uniyksiköllä on käytössä kaksi unitutkimuslaitetta, joita lainataan asiakkaille. –  Aiemmin unitutkimukseen oli kuukauden tai kahden jono, mutta viime keväänä jono venähti neljään kuukauteen, eikä sitä ole lyhyemmäksi saatu, sanoo Sari Kanerva Sastamalan uniyksiköstä. Unitutkimuksia eli yöpolygrafioita on tehty terveyskeskuksessa jo kymmenisen vuotta. Kesällä 2016 Sastamalaan perustettiin oma uniyksikkö, jolloin laitehoidon aloitukset, kontrollit sekä Cpap-tarvikejakelu siirtyivät Sotesin tuottamaksi palveluksi. Tällä hetkellä uniyksikön vastuulla on 1300 uniapneapotilasta Sastamalasta ja Punkalaitumelta. – Koko ajan asiakkaita tulee lisää, sanoo hoitaja Taina Kallio Sastamalan uniyksiköstä. Hän näkee hyvänä asiana sen, että uniapneaan ja sen aiheuttamiin liitännäissairauksiin suhtaudutaan nykyään vakavasti. – Sairauden riskit on ymmärretty vasta viime vuosina. Uniapneassa oireet saattavat pahimmillaan olla todella rankkoja, ja voi olla, ettei ihminen ole nukkunut kunnolla vuosikausiin. Yli 30 hengityskatkoa tunnissa Uniapnea todetaan yön yli kestävällä tutkimuksella, jossa mitataan unenaikaisia hengitysliikkeitä, kuorsausta ja veren happipitoisuutta. Tutkimuksessa selviää hengityskatkosten määrä ja kesto, missä nukkuma-asennossa katkokset esiintyvät ja kuinka ihminen liikehtii nukkuessaan. Sari Kanerva kertoo, että tutkimusta varten rekisteröintilaite haetaan uniyksiköstä yön ajaksi ja palautetaan aamulla takaisin. Unirekisteröinnit tulkitaan uniklinikalla Helsingissä. Hengityshäiriöitä esiintyy lähes kaikilla ihmisillä, mutta ratkaisevaa on niiden määrä. Jos katkoksia on alle viisi tunnissa, silloin ei ole vielä syytä huoleen. – Vaikea-asteisessa uniapneassa on yli 30 hengityskatkoa tunnissa, Taina Kallio sanoo. Oikealla hoidolla uniapnea pysyy kurissa. Se tarkoittaa yleensä sitä, että CPAP-laitetta eli "unimaskia" on käytettävä nukkuessa loppuelämän ajan. – Jotkut kokevat olevansa kuin uudesti syntyneitä sen jälkeen, kun ovat ottaneet laitteen käyttöön. Kaikki eivät tosin siihen sopeudu, Sari Kanerva kertoo. Sairastanko uniapneaa? Milloin on syytä huolestua? Uniapnea on suomalaisten kansantauti. Sitä sairastaa ainakin 300000 ihmistä. Uniapneaa sairastavat kaiken ikäiset ja -kokoiset, mutta eniten sairaudesta kärsivät 40–65-vuotiaat ylipainoiset ihmiset. Mistä ihminen voi tietää, sairastaako hän uniapneaa? – Ei välttämättä mistään. Yleensä tutkimuksiin hakeudutaan, kun puoliso kiinnittää huomiota hengityskatkoksiin ja kuorsaukseen. Selkeä oire on voimakas väsymys päivällä, vastaa hoitaja Sari Kanerva Sastamalan uniyksiköstä. Hengityskatkoja voi pahimmillaan olla kymmeniä yön aikana ja ne voivat kestää jopa pari minuuttia. – Oireisiin voi liittyä aloitekyvyttömyyttä, keskittymisvaikeuksia ja muistihäiriöitä. Yöuni voi olla katkonaista ja ihminen heräilee monta kertaa yössä, luettelee Taina Kallio Sastamalan uniyksiköstä. Mistä uniapnea johtuu? Syitä voi olla monia: ylipaino, rakenteelliset seikat, kuten ahdas nielu, pitkäaikainen nenän tukkoisuus ja suuret nielurisat. Riski sairastua lisääntyy iän mukana. – Uniapnea ei ole mikään uusi sairaus. Sitä on varmasti ollut aina, mutta nykyisin käytössä oleva Cpap-hoito aloitettiin Suomessa vasta 1980-luvun loppupuolella. Pingispalloja yöpaidan selkään Hoitamattomana uniapnea voi olla vaaraksi terveydelle. Sairaudella on yhteys sydän- ja verenkiertohäiriöihin, aikuisiän diabetekseen sekä verenpainetautiin. – Ennen ajateltiin, että kuorsaus kuuluu ikääntymiseen, eikä sitä pidetty minään. Kuorsausta voi tosin olla, vaikka ei uniapneaa sairastaisikaan. Ja sairastua voi, vaikka olisi normaalipainoinen eikä tupakoisi. Nenämaski on uniapnean hoidossa tehokas. Hoitokeinoja on muitakin, kuten uniapneavyö, joka estää selällä nukkumisen. Kanerva sanoo, että kotikonstina voi kokeilla myös pingispallohoitoa. Se tarkoittaa sitä, että pieniä palloja sujautetaan yöpaidan selkään ommeltuun taskuun.