Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Vertaa kahta kuvaa, voiko tämä olla ihan sama talo: ränsistyneestä sukutilasta Mouhijärvellä tuli Valkamoiden uusi koti

Mouhijärveläiset Ossi Valkama ja Susanna Valkama (o.s. Tomula) ovat halunneet pienestä pitäen asua maaseudun rauhassa peltojen keskellä, vaikka tämä olisi kerrostaloelämää työläämpää. Karkussa lapsuutensa viettäneen Susannan vanha sukutila Tomula Mouhijärvellä Pukaran ja Hyynilän kylien keskellä oli jäänyt autioksi 1940-luvun lopun jälkeen. –  Isäni viljeli Karkusta käsin vanhan sukutilamme maita, kun olin pieni. Joka vuosi lapsena tuli liikuttua autioituneen kotitalomme nurkilla, mutta missään vaiheessa ei ajateltu, että sinne muutettaisiin tai siellä voisi vielä asua, Susanna Valkama muistelee. Susannan ja toiselta puolelta Karkkua kotoisin olevan aviomiehen Ossin veri kuitenkin veti maalle. –  Jo pikkupojasta haaveeni oli tulla maanviljelijäksi, vaikka teinivuosina haave laimeni. Täällä liikkuessamme pellot rupesivat yhä enemmän kiinnostamaan. Taisin meistä ensimmäisenä päättää, että kyllä tästä vielä talon saa, Ossi Valkama kertoo. Elettiin vuotta 2006. Perheen esikoinen, Roni, nyt 13, oli syntynyt ja molempien valmistuminen häämötti. Myöhemmin syntyivät vielä Taavetti, 10, ja Anni, 8. –  Akuuteimman rakennusajan 1,5 vuotta asuimme Karkussa. Oli se sitten yhtä juhlaa, kun pääsimme muuttamaan tänne 30 neliön tilapäisasunnosta. Keskimmäinen lapsi Taavetti syntyi kirjaimellisesti muuttolaatikoiden keskellä. –  Olimme juuri päässeet muuttamaan tänne, kun Taavetti syntyi. Tavaroiden purkua jatkettiin heti sen jälkeen, kun oli käyty synnyttämässä, Susanna ja Ossi naurahtavat. Kunnostustöitä aloittaessaan Valkamat eivät tienneet kunnolla Susannan vanhan sukutalon historian vaiheita. Talon historiaa rakennusurakan aikana tutkinut Ossi sai selville yllättäviä asioita talon historiasta. Pari tiesi ennestään lähinnä 60 vuotta kestäneen autiotalovaiheen. Kylillä heidän kodistaan puhuttiin vielä tuolloin kummitustalona. –  Selvisi, että tila on ollut Tomulan suvussa peräti vuodesta 1707 asti. Kaikki talon asukkaat tiedetään kirjallisten lähteiden valossa vuodesta 1540, Ossi toteaa. Talo on ollut myös aiemmin tyhjillään. Mouhijärven seurakunnan perustamisvuotena vuonna 1639 silloiset rakennukset jäivät tyhjilleen, koska ne määrättiin Mouhijärven ensimmäiseksi pappilaksi. Syrjäisen sijainnin vuoksi pappila kuitenkin siirtyi muualle ja maanviljelys tilalla jatkui vuonna 1654. Valkamoiden asuma Tomulan tila liittyy myös Arabian astiasuunnittelijan ja keramiikkataitelija Esteri Tomulan (1920– 1998) sukuhistoriaan. Esteli Tomula syntyi ja kuoli Helsingissä, mutta hänen isänsä, professori Emil Salomon Tomula (1889– 1952) oli kotoisin Tomulan talosta. Talomme on siis ollut Esteri Tomulan mummula. Hän liikkui täällä nuorempana ja hänet on haudattu Mouhijärven hautausmaalle, Ossi ja Susanna sanovat. Tänä päivänä Tomulan tilalla kasvatetaan lihakarjaa, viljellään luomuviljaa ja harjoitetaan suoramyyntiä. Maanviljelys aloitettiin käytännössä täysin alusta. Maanviljelyksen ohella Ossi ja Susanna käyvät toisissakin töissä: Ossi tekee rakennussuunnittelua yrittäjänä ja Susanna kiertää lasten toimintaterapeuttina. Mouhijärven yhteiskoulua käyvistä lapsista on jo iso apu kodin ja maatilan askareissa. – Joskus meidän kotimme on ärsyttävä, joskus ei. Talo on vanhanaikainen, tuumaa nuorin lapsi Anni. Parisen vuotta vanhempi Taavetti on kodistaan hyvin innoissaan. – Täällä on parasta asua. Saa tehdä, mitä haluaa ja voi kuulua ääniä. Maatilan työt ovat parasta, etenkin traktorihommat, Taavetti kehuu. Tomulan talossa asuneista isännistä kolme edellistä on ollut Taavetteja, viimeisenä Taavetti Taavetinpoika Saurio vuoteen 1941 asti. –  Ja seuraava talon isäntä on taas Taavetti eli minä! Roni voi asua vaikka talon toisessa päässä, Taavetti kaavailee Ronin ollessa tuuraamassa isäänsä peltotöissä. Tomulan tila on yksi uusista kohteista elokuun puolivälissä Sastamalan Wanhat Talot -tapahtumassa. Aiemmin mukana ei ole ollut pitkäksi aikaa autioitunutta taloa. –  Ensimmäisellä kerralla emme vielä uskaltaneet, mutta nyt rohkaistuimme mukaan, kiitos myös maaseutujohtaja Katariina Pylsyn kannustuksen, Susanna ja Ossi tuumaavat. Asuintalo ja ulkorakennukset on laitettu käytännössä kokonaan uusiksi ja uuttakin on rakennettu maanviljelyn tarpeisiin. –  Pihapiirissä oli ollut aikoinaan 14 rakennusta. Kun tulimme tänne, pystyssä oli 4. Nyt on käytössä jo 11 rakennusta, Ossi laskeskelee. Suuri osa Valkamoiden kesästä kuluu viljelyn, rakentamisen ja perusteellisen pihapiiirin siivoamisen merkeissä. –  Haluamme näyttää, että maaseudulla on mahdollista kunnostaa vanhoja tiloja. Kyllä tämä on sen arvoista. Sastamalan Wanhat Talot -tapahtuma su 18.8. eri puolilla Sastamalaa. Ympäri Sastamalaa maalaistaloja, yksityiskoteja ja muita vanhoja rakennuksia avaa ovensa kaikille kiinnostuneille su 18.8.2019. Tapahtuma on järjestyksessään kolmas. Tällä hetkellä on tiedossa 54 kohdetta, joista 20 on mukana ensimmäistä kertaa. Kohteita on tällä hetkellä Karkussa 12 (7 uutta), Keikyässä 3 (1 uusi), Kiikassa 6 (1 uusi), Kiikoisissa 5 (2 uutta), Mouhijärvellä 10 (5 uutta), Suodenniemellä 1 ja Vammalassa 17 (4 uutta). Tapahtuma on ilmainen, mutta oheismyynnin takia mukaan kannattaa ottaa käteistä rahaa.