Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Vammalan Yrittäjät

Muistokirjoitus: Alli Paasikko – kiikkalaista elämää kesti 99 vuoden ajan

MUISTOKIRJOITUS Kiikan Teukkulan kylässä syntyi 19.3.1921 tyttölapsi, joka tuli todistaneeksi täkäläistä elämänmenoa lähes 100 vuoden ajalta. Alli Maria Paasikko (os. Saurio) eli koko elämänsä Kiikassa, asuen omassa kodissaan elonsa loppuun saakka, nukkuen pois 14.5.2020. Vahvasta siteestä paikkakunnalle kertoo että Allin suora esivanhempi äidin puolelta (17 sukupolven takaa) oli 1400-luvulla elänyt Erkki Teukku ja isänsä juuret taas vievät Huittisiin: Maurits Saurio oli presidentti Risto Rytin 5. serkku. Alli jäi äidittömäksi vajaan kahden vuoden ikäisenä ja sai äitipuolen kaksi vuotta myöhemmin. Perheen lapsista kaikki eivät selvinneet aikuisiksi, sisaruksista kolme kuoli ennen 15 vuoden ikää. Maurits elätti perheensä rukkisorvarina ja lasten elämään kuului vahvasti arjen askareissa auttaminen, joten Alli sai työntekemisen mallin jo varhain. – Mikä työ kannattaa tulla tehdyksi, kannattaa tulla tehdyksi hyvin, oli usein hänen suustaan kuultu lause. Tyttöjen kouluttautuminen ei ollut noihin aikoihin itsestäänselvyys, mutta isä antoi Allin mennä Jokisivun alakansakouluun vuonna 1929 ja hän sai yläkansakoulun päättötodistuksen vuonna 1934, osallistuen vielä jatko-opetukseen vuosina 1934-36. 15-vuotiaana Alli lähti ”piikomaan” kylän isoon taloon, josta käsin kävi myös rippikoulun. Seuraava työpaikka oli alakoulun opettajan apulaisena ja tämän jälkeen hän työskenteli vuosia kuulussa Aaltosen mattokutomossa, kutoen työtovereidensa kanssa esimerkiksi maton presidentinlinnaan. Työnsä ohella Alli suoritti opintoja Kansanvalistusseuran kirjeopistossa suorittaen arvosanat muun muassa kauppalaskennossa, kauppaopissa ja -oikeudessa, myyntiopissa sekä kirjanpidossa. Etäopiskelu ei siis tuolloinkaan ollut ollenkaan tavatonta ihmiselle, jolla oli vankka halu oppia. Samaan aikaan opintojensa kanssa hän suoritti sota-ajan työvelvollisuutta sukulaisten luona Kiikan Illossa. Kiikkaan perustetussa Osuuskassassa Alli aloitti ensimmäisenä vakituisena kirjanpitäjänä ja kassanhoitajana vuonna 1944, tässä työssä hän oli vuoteen 1975 asti. Alli avioitui Karjalan Uuraasta siirtolaisena tulleen Lauri Pukin kanssa vuonna 1947 ja sai samalla itselleen 10-vuotiaan Saara-tyttären leskeksi jääneen Laurin ensimmäisestä liitosta. Perheeseen syntyi kaksi poikaa, Seppo ja Lasse. Satamatöissä ollut Lauri opetteli itselleen uuden ammatin käsityöläisenä valmistaen laukkuja kotonaan, mihin työhön Alli osallistui aktiivisesti pankkityöpäivien jälkeen. Evakkojen sopeutuminen paikalliseen elämänmenoon ei aina sujunut kitkatta: esimerkiksi täkäläisille vieraat sukunimet vieroksuttivat, josta syystä päätettiin vuonna 1965 ottaa käyttöön täysin uusi, Allin keksimä sukunimi Paasikko. Perheen tilanne muuttui dramaattisesti talvella 1968-69 Laurin ja hänen äitinsä Amandan nukuttua pois. Alli jäi jatkamaan elämää kahden poikansa kanssa. Pankkityönsä jälkeen hänelle tarjottiin kirjanpitäjän töitä paikallisessa Postipankissa ja Kiikan Kauppayhtiön toimistossa. Työteliääseen elämäntapaan tottuneena hän teki lisäksi vielä iltaisin kotona töitä sekä vetoketjutehtaalle että laukkuyritykselle. Käsitöiden tekeminen sekä kodin ja pihan hoito olivat olleet olennainen osa elämää lapsesta saakka, joten eläkkeelle jäämisen myötä nämä saivat enemmän aikaa ja painoarvoa. Lähisukulaisille päätyneiden käsitöiden määrä on mittaamaton ja arvokas perintö. Loppuvuosinaan Allille muodostui tärkeimmäksi asiaksi saada elää itsenäistä elämää omassa rivitalokodissaan tutulla paikkakunnalla ja tämä toteutuikin ilman ulkopuolista palvelujen tukea aivan loppuun saakka. Hän eli pitkän ja hyvän elämän läheistensä rakastamana. Lasse Paasikko