Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Puhutaan vakavia ja välillä pidetään bileet – Tällaista on elämä Vammalan ammattikoulun asuntolassa

Keitä asuu Vammalan ammattikoulun asuntolassa? Millaista elämää siellä vietetään? Säilyykö sopu? Onko bileitä? Katoavatko ruuat solukeittiön jääkaapista? Kuka siivoaa? Tuleeko koti-ikävä? Mennään vierailulle ja otetaan selvää. Asuntolan yhteiseen olohuoneeseen on kokoontunut iso joukko opiskelijoita: Oulusta, Keuruulta, Vihdistä, Nuutajärveltä, Juupajoelta, Turusta, Orivedeltä, Raumalta, Kuopiosta, Pietarsaaresta, Tampereelta ja Nokialta. Vammalan ammattikoulun asuntolassa on 74 paikkaa. Tällä hetkellä asukkaita on 55. Tilanne on poikkeuksellinen siinä mielessä, että poikien puolella kaikki huoneet ovat täynnä. – Viime syksynä kouluun tuli tavanomaista enemmän poikia. Yleensä ei ole näin paljon. Nyt kaikki 40 paikkaa ovat täynnä, sanoo asuntolaohjaaja Jaana Heino . Jaanan koppiin sydäntä purkamaan Keuruun Haapamäeltä kotoisin oleva Rebecka Virtanen , 28, opiskeleee Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa kaiverrusalaa. – Sastamalassa ja Lahdessa ovat Pohjoismaiden ainoat koulut, joissa voi opiskella käsinkaiverrusta. Minä valitsin Sastamalan, Virtanen kertoo. Hän asuu viikot asuntolassa ja viikonlopuiksi hän lähtee kotiin Haapamäelle. Rebecka Virtasen mielestä yhteiselo koulun asuntolassa sujuu hyvin – jaetaan ilot ja surut. – Jaanan (asuntolaohjaaja) koppiin voi aina mennä purkamaan sydäntä, jos siltä tuntuu. Kyllä me porukallakin välillä vakavia puhutaan. Parasta asuntolassa asumisessa on 18-vuotiaan Jenny Miilumäen mielestä se, kun saa uusia kavereita. – Huonekaverini Saran kanssa meistä on tullut hyviä ystäviä, ja tulemme varmasti olemaan tekemisissä senkin jälkeen, kun koulu on jo ohi. Valmistumme nyt keväällä leipuri-kondiittoreiksi. Parturi-kampaajaksi opiskeleva Arttu Nieminen , 17, sekä sähkö- ja automaatioasentajaksi valmistuva Jakub Abdulkadir , 19, viihtyvät opinahjossaan jopa niin hyvin, että laativat jo uusia suunnitelmia tulevaa varten. – Tullaan uudestaan! Pitää vain keksiä jokin uusi ala, pojat miettivät. Kuri ja järjestys Asuntolassa vallitsee hyvä yhteishenki sekä kuri ja järjestys. Näistä pitää osaltaan huolen asuntolaohjaaja Jaana Heino. – Eihän asuntola pyörisi ilman Jaanaa, toteaa Rebecka Virtanen. Asuntolaohjaaja huolehtii siitä, että kaikki toimii – että opiskelijat hoitavat velvollisuutensa, kuten koulunkäynnin ja arjen rutiinit. Lisäksi hän järjestää opiskelijoille vapaa-ajan toimintaa. – Jaana järjesti meille tyttöjenillan kotonaan, saunottiin ja laulettiin karaokea, Rebecka Virtanen kertoo. Pojatkin saivat oman iltansa asuntolassa. Joka torstai Jaana pitää tupatarkastuksen. Silloin on huoneiden oltava tip top -kunnossa. – Jokainen siivoaa oman huoneensa ja yhteiset tilat siivotaan yhdessä, tai ainakin pitäisi, naurahtaa Orivedeltä kotoisin oleva Sara Lähteenniemi , 19. Mikä ihmeen Cellari? Opiskelijaelämään liitetään usein riehakas juhliminen ja hauskanpito. Onko asuntolassa bileitä? – On välillä alakerran Cellarissa, sanoo kulta-artesaaniksi opiskeleva turkulainen Eva-Maria Viljanen , 19. Mikä on Cellari? – Yhteinen kokoontumispaikka, missä voi viettää aikaa. Siellä on pelejä: biljardi, pingis ja ilmakiekko. Joskus siellä katsotaan porukalla telkkaria. Siellä on myös pyykkitupa. Asuntolaohjaaja Jaana Heino lisää, että alkoholin ja päihteiden kanssa on ehdoton nollalinja. Niitä ei asuntolassa suvaita. Jos tätä sääntöä ei noudateta, seurauksena saattaa olla määräaikainen erottaminen asuntolasta. – Kaksi viimeistä vuotta ovat olleet tässä suhteessa seesteistä aikaa, Heino sanoo. Riidat selvitetään puhumalla Asuntolan yhteisestä olohuoneesta noustaan portaat ylös toiseen kerrokseen. Siellä ovat tyttöjen asuintilat. Jenny Miilumäki, Sara Lähteenniemi ja Iina Isolammi esittelevät huoneensa ja yhteiskeittiön. – Kaikilla on omat ruuat. Niitä ei tarvitse jääkaapissa mitenkään merkata, koska toisten eväitä ei syödä, sanoo Jenny Miilumäki. Kerran kuukaudessa asuntolassa on yhteinen iltapalailta, jonka asuntolan väki toteuttaa yhdessä, tarvikkeet voi tilata koulun keittiöltä. Seurakunnan nuorisotyö on yhteisessä illassa mukana. Silloin nuorilla on mahdollisuus keskustella seurakunnan nuorisotyöntekijän, diakonin tai papin kanssa. – Silloin kaikki ovat yleensä koolla. Iltapala on sellainen yhteinen juttu, Rebecka Virtanen kuvailee. Riitoja asuntolassa tulee harvoin. Joskus saattaa toki tulla tilanteita, että asuntolaohjaajan väliintuloa tarvitaan. – Opiskelijoita on erilaisista kulttuureista ja joskus saattaa tulla jotain erimielisyyttä, mutta niistä selvitään puhumalla, Heino sanoo. Kuinka koulussa menee? Asuntolaohjaajan huoneessa käy melkoinen vilske – yksi haluaa puhua tulevasta viikonlopusta, toinen työssäoppimisjaksosta ja kolmas siitä, kun poikakaverin kanssa tuli ero. – Yleensä nuorten kanssa jutellaan niitä näitä: mitä kuuluu ja kuinka koulussa menee? Vaistoan helposti, jos jokin on vialla, Jaana Heino sanoo. Asuntolan asukkaat ovat Heinolle kuin toinen perhe. – Olen kuitenkin ohjaaja, enkä kaveri. Aina en voi olla kiva, hän toteaa. – Nuoret ovat ihania, vaikka heidän kanssaan saakin välillä tahia. Toivon, että voin olla heille sellainen aikuinen, jolle voi tulla aina juttelemaan. Potevatko opiskelijat asuntolassa koti-ikävää? – Alkuun voi olla koti-ikävä, mutta se laantuu kyllä. Asuntola on monelle nuorelle ensimmäinen oma koti. Tänään asuntolan väellä on kuntosalivuoro ja tanssitreenit Vexve Areenalla. Sillä aikaa Jaana Heino valmistaa asuntolan keittiössä iltapalaa: pitkään haudutettua kaurapuuroa ja pannukakkua. Joskus opiskelijoita odottavat tuoreet sämpylät tai pullat. – Innostan opiskelijoita liikkumaan ja meillä on paljon liikunnallisia harrastuksia porukalla, opiskelijoille tanssitunteja pitävä Heino sanoo. Edessä vaikeat päivät Perjantaina asuntola hiljenee, kun väki lähtee kotiin viikonlopunviettoon. Sunnuntai-iltana Jaana Heino palaa jälleen työpaikalleen. – Haluan olla paikalla, kun opiskelijat palaavat viikonloppulomalta. Suurin osa tulee sunnuntai-iltana, koska koulu alkaa maanantaina aamulla. Kun kevät etenee toukokuuhun ja koulu lähenee loppuaan, hiipii ikävä asuntolaohjaajan mieleen. – Tiedän sen jo etukäteen, että edessä ovat vaikeat päivät – huh, huh. Opiskelijoita tulee ikävä. Onneksi monet heistä tulevat katsomaan vielä myöhemmin, vaikka ovat vannoneet, etteivät palaa kouluun enää koskaan, Heino kertoo. Vammalan ammattikoulun opiskelija-asuntola 74 paikkaa. Poikien ja tyttöjen asuintilat ovat eri rakennuksissa. Tällä hetkellä asuntolassa asuu 55 opiskelijaa. Poikien puolella kaikki huoneet ovat täynnä. Asuminen on maksutonta. Avainpantti maksaa 80 euroa, jonka saa takaisin, kun palauttaa avaimen. Asuntolaohjaajana toimii Jaana Heino. Hänen työpisteensä on asuntolan päärakennuksessa.