Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Ellivuoreen suunniteltiin kylpylää ja Vammalan uimahallin pesämunan laskettiin kasvaneen jo 21 miljoonaan markkaan

Kesällä 1997 Tyrvään Sanomat kertoo, että Ellivuoreen hotellin yhteyteen rakennetaan viihdekylpylä 12 miljoonalla markalla. Rahat ovat Ellivuoren hotellin omistajan, Kuntien Eläkevakuutuksen. Toimitusjohtaja Ben Laurentin mukaan tarkoitus on lisätä vetovoimaa ympärivuotisena perhelomakohteena. Viihdekylpylän alustavat piirustukset on tehnyt arkkitehti Marjatta Hara , sama nainen, joka piirsi Vammalan uimahallin 1990-luvun alkuvuosina. Hän voitti silloin Vammalan kaupungin käräjäoikeudessa ja kaupunki joutui maksamaan korvauksia hyppytornin suunnittelusta. Vuonna 1998 demarien valtuustoryhmä ehdottaa uimahallin rakentamista Vammalaan. Äetsä maksaa vammalalaisten uinteja Samana vuonna Esa Helander muistuttaa mielipidekirjoituksessaan, että Äetsän uimahalleissa on vuodessa noin 17 000 vammalalaista kävijää ja laskee, että 15 vuodessa Äetsä kompensoi vammalalaisia uimareita 2,5 miljoonalla markalla. Hänen mielestään äetsäläiset ovat olleet ”tosi tyhmiä”, sillä Vammalassa sijaitsevista palveluista on aina osattu pitää tarkka huoli siitä, että äetsäläiset maksavat niistä oman osuutensa, mieluummin vähän yli. Vuoden 1998 lopulla Tyrvis julkaisee jo eläköityneen kaupunginjohtajan Matti Pullin mielipidekirjoituksen. Pullin mukaan ”tuntuu siltä kuin uimahallia varten hankittu pääoma korkoineen pyritään sujauttamaan muihin tarkoituksiin tai pitämään kaupungin talouslukujen kaunistuksena. Mutta sellaisestahan ei saa olla kysymys. Tässä asiassa jahnailut eivät ole paikallaan”. Seuraavassa kuussa Vammala päättää tukea Kiikan uimahallin jatkoa ja varata 100 000 markkaa palvelujen ostoon vuosille 2000 ja 2001. ”Ellei joku ole käynyt munavarkaissa” Joulukuussa 1998 kaupunginvaltuustossa Timo Roos (sd) kertoo valtion osallistuvan uusien uimahallien rakentamiseen korkeintaan kolmella miljoonalla markalla. Hän muistuttaa Ellivuoren myynnistä saadusta uimahallin pesämunasta: ”kymmenen miljoonaa on jo kotona. Se on se hotelli Ellivuoren pesämuna, ellei joku ole sitten käynyt munavarkaissa”. Lokakuussa 1999 Tyrvään Sanomissa kerrotaan uutisjutussa, että ”nykyään Ellivuoren miljoonat ovat kaupungin kiinteistörahastossa yleisenä kassan katteena. Niitä ei ole enää erikseen korvamerkitty uimahallia varten, mutta mikään ei tietenkään estä käyttämästä niitä juuri siihen tarkoitukseen”. Marraskuussa 1999 julkisuuteen putkahtaa mielenkiintoinen luku, varsinkin nykypäivän veronmaksajien näkökulmasta. Tyrvään Sanomat kertoo nimittäin pääkirjoituksessaan, että uimahallin suunnitteluun ”on pantu jo pari miljoonaa”. Olennaista on toki huomata, että vuonna 1999 eletään vielä markka-aikaa. Tyrviksen ”kuumalle linjalle” soittaneista osa ehdottaa uimahallin rakentamista Hyrkin risteykseen yhdeksi täkyksi pysähtyä Vammalaan. Kaupunginvaltuutettu Petri Koivu ehdottaa uimahallia Kaalisaareen. Vuoden 1999 joulukuussa Vammalan kaupunginvaltuusto päättää, että uimahallin rakentaminen alkaa vuonna 2003. Toimittaja Ilkka Vänttisen tekemän uutisjutun seuraava lause kuuluu: samankaltaisen päätöksen se on tehnyt jo kymmenkunta kertaa. Vuonna 2001 toimittaja Aila Väikkä miettii, rakennetaanko minkeille uima-allas ennen kuin vammalalaisille. EU-maissa nimittäin on kannettu huolta turkistarhojen viihtyvyydestä. Samana vuonna Vammalan uimahallin sijoituspaikka vaihtuu jälleen, kun valtuusto päättää myydä niin sanotun Finnoilin tontin Pirkanmaan Osuuskaupalle marketin tontiksi. Kaupunki saa Itsenäisyydentien ja Rajakadun kulmatontista noin miljoona markkaa. Laskelma: uimahallirahastossa on 21 miljoonaa markkaa Kaupunginjohtaja Paavo Salli sorvaa taloussuunnitelmaa vuosille 2004 ja 2005. Hän poistaa siitä uimahallin, mutta kaupunginhallitus lisää sinne uimahalli-monitoimihallin. Nyt uimahallin paikaksi selvitetään kirjaston vierustaa ja Pilven tonttia. Rahaa varataan 5,5 miljoona euroa eli 33 miljoonaa markkaa. Osana investoinnin rahoitusta on myös Ellivuoren kaupasta vuonna 1990 saatu 9,2 miljoonan markan pääoma. Jos kaupunki olisi kartuttanut summaa tasaisesti sijoitustensa keskimääräisellä tuotolla, yksinkertainen korkoa korolle laskelma osoittaa, että hallirahastossa olisi nyt noin 21 miljoonaa markkaa. Laskelmassa on otettu huomioon suunnittelukustannukset. Tyrvään Sanomat 8.12.2001 (toimittaja Ilkka Vänttinen) Tyrvään Sanomat julkaisee juttusarjan Vammalan ja Sastamalan uimahallisuunnittelun historiasta. Pääosassa ovat Noora Niemisen graduansa varten keräämät lehtileikkeet Tyrvään Sanomista vuosilta 1967-2017. Kuudes osa käsittelee vuosia 1997-2001. Jos jollain on vielä jäljellä Vammalan uimahalliosakkeita 1960-luvun lopulta, ota yhteyttä toimittaja Mika Lampeen sähköpostitse tai puhelinnumeroon 010 6655 791.